12.12.2017

Ajatuksia talosta


Viime yönä alkoi sataa lunta ja nyt ulkona on pehmeän hämyistä.  

Katsoin aikaisin aamulla ikkunasta kun pieni koululaiseni käveli sinisen hetken aikaan lumisen maiseman poikki iso reppu selässään.

Sitten lähdin koirien kanssa pihalle ja olin niin iloinen siitä miten kotiovesta voi lähteä ulos koirat vapaana, itsellä vaan iso villatakki päällä ja paksut lampaankarvatossut jalassa. 

Tulin ajatelleeksi miten nämä hetket ovat juuri niitä minkä takia ostimme viisi vuotta sitten tontin vieraalta paikkakunnalta, ja ryhdyimme rakentamaan taloa, jonka suunnitelmille moni talopakettimyyjä suoraan naureskeli. 

Onneksi talo on nyt valmis (paitsi ne muutamat listat.. :D ), enkä enää useinkaan näe unia siitä miten talon rakennus menee järkyttävällä tavalla pieleen. Olen alkanut luottaa siihen, että talossa kaikki toimii ja viimeistään nyt kun vertasimme talon sähkönkulusta aiempaan omakotitaloomme, voin olla tyytyväinen niihin ekologisiin valintoihin, joita talossa olemme tehneet. Vaikka talossa on yli 200 lämmitettävää neliötä ja lisäksi vielä alhaalla varastotilaa, on sähkönkulutuksemme reippaasti pienempi kuin aiemmassa 130 neliöisessä uudessa omakotitalossa, jossa asuimme silloin kuin nuorempi lapsemme ei ollut vielä syntynyt.

Piha ei vielä tuota niin paljoa satoa kuin toivoisin, mutta siinä on vaan puutarhurin nöyrryttävä luonnon edessä, vaikka kuinka kastelisi ja lannoittaisi, kasvit kasvavat omia aikojaan.

Syksyllä leikkasin ensimmäistä kertaa meidän päärynä- ja kirsikkapuita ja nyt talvella aion leikata myös omenapuut.

Olen myös katsonut pihalla valmiiksi seuraavien istutusalueiden paikkoja.

Mietinnässä on myös millaisia asukkaita piharakennuksiin tulee. Omista kanoista olen haaveillut pitkään, katsotaan toteutuuko se haave jo ensi keväänä.

Aamun toisen teekupillisen jälkeen avaan nyt työsähköpostin ja aloitan päivän työt. Olen kotona kun lapset tulevat koulusta iltapäivällä. Vaikkakin keittiönpöytä on usein niin täynnä pohjapiirustuksia, värikarttoja ja tapettimalleja että lapset eivät kunnolla mahdu syömään siinä välipalaa, koen silti joka päivä kiitollisuutta siitä, että saan asua ja tehdä töitä tässä talossa keskellä hiljaista maisemaa.





10.12.2017

Toinen adventti ja uusi keittiön kaappi



Talven hämärässä aamussa tuntuu hyvältä kävellä pitkät villasukat jalassa alas portaita alakertaan ja ensimmäiseksi laittaa tulet keittiön puuhellaan. 

Luonto nukkuu talon ulkopuolella ja keittiön isoista ikkunoista  talven rauhallinen tunnelma tulee myös sisälle taloon.






Keittiön sisustuksessa tuntuu nyt kaikki palaset olevan paikoillaan.  Ruokailutilan puolella kalusteet ovat tulleet mistä mikäkin ja viimeiseksi sain vielä päätyikkunan eteen hyvän kaapin, jonka päälle voi laittaa tarjoiluastioita ja koristuksia.

Sain kesällä vähän yllättäen ilmaiseksi kaksi räjähtänyttä vanhaa kaappia. Mies kävi ne hakemassa peräkärryllä ja soitti minulle, että nämä ovat kyllä ihan palasina. En luopunut silti toivosta ja molemmista tuli vielä ihan hyvät kunhan olin vasaroinut ne ensin takaisin kokoon ja maalannut uudelleen. 

Toinen kaappi muutti jo alkusyksystä yläkertaan työhuoneeseeni pinkiksi maalattuna ja viime sunnuntaina kannoimme varastosta keittiöön pienemmän harmaan kaapin, joka on ennen ollut tiskipöytänä. Käytin tällä kertaa maalaamiseen Ottossonin harmaata pellavaöljymaalia. Nostettavan peltikannen alle jätin edelleen talteen vanhan kuluneen tiskialtaan, vaikka se ei enää meillä käyttöön tullutkaan :).


Yksinkertainen adventtikynttelikkö on tehty poraamalla puunpalaseen poralla reiät, jonka jälkeen se maalattiin kalkkimaalilla vaaleanharmaaksi ja tyttäreni maalasi vielä lopuksi siihen perinteisen kuvion sablonalla.

Tänä vuonna jouluvalmistelut ovat sujuneet helpontuntuisesti, viime viikonloppuna siivoilimme kaappeja ja laitoimme ylimääräistä tavaraa kierrätykseen. Olen leiponut lasten kanssa joululeivonnaisia ja jotain on riittänyt pakastimeenkin asti odottamaan joulupyhiä. 

Melkein kaikki lahjatkin on jo hankittu ja juuri äsken paketoimme tyttären kanssa niistä suurimman osan. Ostin joulumyyjäisistä  Kuusenpihkavoide.fi:n luonnon yrttivoiteita meille kotiin ja lahjoiksi.  Olemme käyttäneet laventelivoidetta nyt melkein joka päivä ja se auttaa kyllä hyvin kuivaan ihoon. (Olen käyttänyt samaa voidetta myös meidän toiselle koiralle korvanlehteen ja se näyttää tehoavan hyvin myös sille.)

Muutenkin olemme hankkineet lahjoiksi suurimmaksi osaksi kulutettavaa tavaraa, kovin paljon en uskalla nyt lahjoista kertoa, kun kuulemma lähipiirissä luetaan täältä blogista meidän kuulumisia :D

Meille tulevat tänä jouluna aattona vieraiksi  molemmat mummon ja ukit,  meillä on se ilo, että molempien vanhemmat asuvat täällä Uudellamaalla, joten jouluvierailut on helppo järjestää. 

Tuntuu, että tänä vuonna olen ehtinyt nyt ennen joulua myös lepäilemään ja nauttimaan jouluvalmisteluista.

Toivottavasti myös teillä sujuu joulunalusaika  hyvillä mielin ja aikaa jää myös lepäilyyn.



7.11.2017

Stocksund-sohva ja rauhallinen marraskuu


Olen harrastanut viime aikoina sohvankierrätystä kun aloin väsyä meidän valkoisen sohvan jatkuvaan peittelyyn täkeillä ja lakanoilla. Sohva on koirien lempipaikka enkä ole halunnut niiltä kieltää sohvalle pääsyä. Valkoinen sohva ja maalaiselämä koirien kanssa vaan ei ole kovin toimiva yhtälö.

Valkoinen sohva tuli meille aikoinaan edelliseen kotiin käytettynä nettikirppikseltä ja niinpä ryhdyin taas etsimään sille seuraajaakin netin myyntipalstoilta. Minulla oli heti kiikarissa Ikean kiva Stocksund-sohva, joka on tosi samannäköinen kuin vanha valkoinen Howard-tyylinen sohva. 

Sopiva ruskea ja hyväkuntoinen Stocksund löytyikin ihan heti naapurikaupungista ja hintakin oli huimat 70 e. Kävin sohvan hakemassa samantien meille ja sain myös vanhan sohvan myytyä neljällä kympillä meidän paikallisella fb-kirpparilla. Sohvanvaihdon hinnaksi jäi siis kokonaisuudessaan 30e.

Nyt olemme sitten vain nauttineet uudesta kauniista ja elämää kestävästä sohvasta. Sohvan kaikki kankaat saa irrotettua ja pestyä koneessa. Nyt jo myös huomaa miten paljon armollisempi ruskea väri on, pienet tummumat eivät erotu enää juuri ollenkaan.




Ruskean sohvan lisäksi marraskuu on tuonut saliin lisää rauhallista ilmettä. Ompelin vanhat Noa Noan harmaat samettityynyt kuntoon (toinen koira harrasti meille tulleessaan tyynyjen rikkomista) ja olen yhdistellyt nyt salin sisustuksessa pehmeän harmaan sävyihin murrettua ruskeaa ja vaaleaa vanhaa roosaa.

Teen aika harvoin kaupoista ostoksia ihan hetken mielijohteesta, mutta nyt Prismassa oli niin kauniita lasikuvullisia tuoksukynttilöitä, että sellainen pääsi myös meidän ostoskärryyn.


Raaskinkohan koskaan polttaa tätä kaunista kynttilää? Ehkä sitten jouluna :) 

2.11.2017

Maalaistalon sisätilojen suunnittelutyö

Kävin tänään katsomassa vanhaa sukutilan päärakennusta, johon tein viime keväänä pintamateriaali- ja tapettisuunnitelman. Värityksen rakennuksen sisätiloihin suunnitteli ystäväni ja työkaverini Anu Sauramaa.

Oli ihanaa päästä katsomaan valmista kokonaisuutta, jossa rakennuksen alkuperäiset pinnat oli kunnostettu kauniisti ja niihin yhdistyivät nyt suunnittelemamme uudet pinnat ja tapetit.


Rakennukseen valittin pelkästään hengittäviä seinämateriaaleja ja maaleja. Talon emännän lempikukkia ovat pelargonit, jotka kukkivat nyt myös suuren tuvan tapetissa.



Olen ollut koko syksyn aika kiireinen koska teemme tällä hetkellä useampaa isoa suunnuttelutyötä, mutta kiireen keskellä näiden valmiiden töiden näkeminen antaa todella paljon voimia ja iloa työhön. 



25.10.2017

Eteisen uusi tapettiseinä




Minulla osuu vapaapäivät usein keskelle viikkoa ja silloin onkin hyvää aikaa tehdä kotona kaikenlaisia projekteja kun lapset ja mies ovat poissa kotoa. Mies lähti eilen aamulla työmatkalle New Yorkiin ja vielä viime hetkellä ennen lähtöä pyysin häntä raahaamaan eteisen ison klaffipiirongin pois seinän edestä.

Sandersonin Etchings and roses -tapetti on odotellut seinälle pääsyä jo jonkin aikaa ja eilen sitten päätin ryhtyä tapiseeraushommiin. 

Tapetointi osoittautui kuitenkin tällä kertaa aika haasteelliseksi, ensin koira astui avatun purkin kannen päälle ja sitten liisteritassun kanssa juoksi ympäri taloa. Tapetti venyi myös tosi paljon, ja koska kuvio on noin selvärajaista ja isoa, piti yksin tapetoidessa olla kyllä aika tarkkana, että saumat osuivat kohdilleen. Jouduin yhden vuodan irrottamaan ja kiristämään uudelleen kun tapetti jatkoi vielä seinässä venymistä ja kertaalleen siististi saatu vuota alkoi kupruilla. 

Lopulta sain kuitenkin kaikki tapetit seinään ja yön aikana tapetit olivat jo kiristyneet ihan siisteiksi. 

Tapetit ovat vieläkin kuitenkin vähän kosteita ja saumat erottuvat edelleen aika selvästi, toivottavasti ne vielä tuosta kuivuvat :)


Eteisen kautta kuljetaan meillä kaikkiin tiloihin, joten vaikka seinä on aika pieni, tapetti on silti tärkeällä paikalla talossa.

Pidän tosi paljon tapetin kuvioinnista ja sen värisävyistä, vaikka se on ilmeeltään voimakkaampi kuin talon muut tapetit, se tuntuu silti sopivan luontevasti osaksi muuta sisustusta. 



15.10.2017

Tytön huone (ja vähän työhuonetta)



Pömpelin yläkerrassa porrashuoneen päädyssä ovat ovet tytön huoneeseen ja työhuoneeseen.
Ikkunat ovat näissä huoneissa etelään ja pienet lunetti-ikkunat itään ja länteen, joten tytön huoneeseen paistaa myös aamuaurinko ja työhuoneessa on mukavat tehdä töitä illalla kun luonnonvaloa riittää pidempään.






Tytön huoneessa on sama pellavanvärinen lattia kuin suurimmassa osassa talon muissakin huoneissa. 
Rautasänky on löytö roskakasasta ja muutkin huonekalut ja myös matto ovat kirppishankintoja. 

Huoneen sisäseinissä on kahta eri tapettia, joista en nyt huomannut ottaa kuvaa. Toisessa on lämpimän metallinsävyisiä pilkkuja beigellä pohjalla ja toinen on Fidan kirppikseltä löytynyt vanha Laura Ashleyn vaaleanpunainen raitatapetti.




Ompelin eilen tytön huoneeseen myös salusiinin, aiemmin ikkunassa oli rullakappa, mutta se tuntui vinon katon kanssa yhdessä hieman raskaalta. Huoneen ilme keveni ja auringon valo pääsee nyt paremmin sisään kun verho peittää vain ikkunan alaosaan.

Tilasin verhokankaan Englannista, kesti jonkin aikaa löytää juuri tytön huoneen värinen pilkkukangas, mutta lopulta se löytyi Ebaysta Favouritefabricsiltä.




Myös työhuoneessa olen eri kokeilujen jälkeen päätynyt salusiiniverhoihin, ostin verhot ystävältäni, joka muutti pois vanhasta kodistaan eikä tarvinnut näitä Sandersonin ihania verhoja enää.




Työhuoneessa on tällä hetkellä aika paljon tavaraa, koska ensi kuussa alkavat joulumyyjäiset ja silloin pitää riittää myytävää jouluun asti :)

Työhuoneessa on myös vierassänky, jonka päiväpeitolla koirat nukkuvat kun ompelen.

Tämänkin huoneen kalustus koostuu ilmaistavaroista ja kirppislöydöistä (paitsi Ikean valaisin on ostettu uutena). Yksi ystäväni oli esimerkiksi saanut vanhan talon mukana itselleen Ristomatti Ratian arkun, josta hän ei pitänyt yhtään ja sainkin sen tänne työhuoneeseeni. Säilyttelen siellä nyt tapettikirjoja.

Ihanaa kun tänään on paistanut aurinko koko päivän, on ollut mukavaa puuhastella sisällä ja kävimme myös miehen ja koirien kanssa kävelemässä  Kopparnäsin ulkoilualueella Inkoossa.

Nyt alan pikkuhiljaa valmistautumaan huomiseen työpäivään, toivottavasti ensi viikollakin olisi näin kauniita ilmoja! 


14.10.2017

Pupukassien alennusmyynti

Laitan nyt sateista lokakuuta ilahduttamaan Vintage & gardenin pupukassien alennusmyynnin.

Kassi nyt vain 20 euroa, Ilmainen postitus!

Ihanat isot juuttikassit ovat tosi kestäviä ja hyvälaatuisia, kassin mitat ovat 40 x 35,7 x18,1 cm 

Pohjaväri on luonnonvärinen juutti ja painatus on tumman harmaa.

Kasseja ei ole kuin yksi laatikollinen jäljellä, joten laita minulle nopeasti viestiä, että varmasti saat omasi :)

heidi@suunnittelutoimistokruunu.fi





 

10.10.2017

Mori girl - metsätytön koti

Minulle yksi tärkeä inspiraation lähde on japanilainen luonnonläheinen ja  pelkistetty estetiikka.

 Viime aikoina olen  löytänyt myös paljon inspiroivia juttuja japanilaisesta mori girl -tyylistä. "Mori" on japania ja tarkoittaa metsää. Metsätytön elämäntapaan kuuluu asuminen suloisessa talossa metsän keskellä. Mori girl rakastaa vintagea ja antiikkia, elää rauhassa ihmisten ja eläinten kanssa ja harrastuksinaan hoitaa puutarha, lukee kirjoja ja tekee käsitöitä. 

Vaikuttaa siltä, että japanilaisten metsätyttöjen ihanteena on aika perinteinen suomalainen maalaismummo :D 

Mori girl -tyyliin tutustuessani olen  alkanut miettiä myös enemmän sitä, miten ainutlaatuista on, että me monet suomalaiset saamme elellä koko ajan metsän ympäröiminä. Se on minullekin usein itsestään selvyys eikä arjen keskellä aina huomaa kuinka hyvältä hirsitalo tuntuu ja miten rauhoittava on talon kaikista ikkunoista näkyvä metsämaisema.

Monesti ne asiat, jotka koen inspiroivina eivät välttämättä näy mitenkään suoraan omassa kodissani tai suunnittelutyössäni. Ne ovat enemmän tunnelmia ja mielikuvia, jotka ehkä auttavat minua löytämään jotakin uutta. Huomaan, että japanilaiset metsätytöt ovat vaikuttaneet minuun juuri tällätavoin, olen ollut viime aikoina tosi inspiroitunut luonnonmateriaaleista ja kodikkaasta puutalon tunnelmasta. 

On myös tuntunut hyvältä tuoda puutarhan elementtejä sisälle omaankin taloon. Keittiön vanhan puukapin päälle kokosin yksinkertaisen asetelman kukkasipuleista ja krokusaiheisesta siemenpaperikortista. 



Kuvullisen tarjoilulautasen on rakennellut irtonaisista astioista ja kynttilänjalasta.  Lasikupu on vanhasta juustotarjottimesta, jonka löysin kirpputorilta. 

Keittiönpöydälle olen levittänyt Uulan puullemaalatut värimallit. Säilytän niitä yleensä tietyssä järjestyksessä pahvisissa rasioissa, laitan myös aina asiakkaan lempivärit erilleen muista omaan pienempään laatikkoonsa, jotta muistan ne varmasti.


Minulla on nykyään myös yläkerrassa työhuone, mutta siellä lähinnä ompelen ja säilyttelen tarvikkeitani. Yläkerrassa on sitä paitsi jo tähän aikaan syksystä niin paljon vähemmän luonnonvaloa kuin keittiössä, että siellä olisi mahdotonta tehdä värien kanssa töitä. 

Ripustin meidän yläkoululaisen sängynpäätyyn juuri tähtivalosarjan, joka tuokin yllättävän hyvin lisää valoa vinokattoiseen tilaan.


Talon tunnelma on nyt jo ihan selvästi talven tuloa odottava.  

Vääjäämättä saapuvasta talvesta huolimatta, olen kuitenkin yrittänyt pitää juurtumassa olevia pelargonien pistokkaita mahdollisimman pitkään kuistilla. Mutta koska pelargonit tarvitsevat juurien kasvatukseen sekä valoa että lämpöä, eilen illalla ne oli pakko jo nostaa sisälle salin pöydälle.




11.9.2017

Alakerran järjestelyä

 Meillä kävi viikonloppuna kissanpentujen uudet perheet kylässä ja siivoilin ja lapset leipoivat pullaa vieraita varten. Kaikki meidän ihanat pienet sijaiskotipennut ovat saaneet nyt omat hyvät kodit ja kissat lähtevät omiin koteihinsa tämän viikon sunnuntaina, kun ovat täyttäneet 13 viikkoa.

Pikkukissoja tulee varmasti kova ikävä, mutta olen myös iloinen että orvot villikissanpennut saavat nyt kunnolliset omat kodit ja olen voinut olla tässä mukana auttamassa.

Siivoillessa ryhdyin vähän vaihtelemaan myös huonekalujen paikkoja ja lopulta alakerrassa olikin menossa oikea mööpeleiden muuttoaalto.

Eteisaulan uusi shakkiruutulattia vaikutti varmasti myös asiaan, hienon lattian kanssa tuntui hyvältä idealta pelkistää hieman muiden huoneiden sisustusta.


Siirsin alunperin myyntiin ostamani medaljonkituoliparin salista kettiönpöydän päätyihin ja 
 käänsin myös samalla keittiön klaffipöydän pitkittäin, jotta pöydän ympärille saatiin lisää tilaa.


Käsittelin medaljonkituolien kiiltävää valkoista pintaa myös hieman harmaalla maalilla, jotta tuolit sopisivat paremmin muiden vanhojen keittiön tuolien joukkoon.




Keittiössä kukkapöytänä ikkunan edessä palvellut vanha laatikkopöytä taas siirtyi takaisin vanhalle paikalleen salin sohvapöydäksi. Tällaista tämä omankodin sisustus minulla usein on, että samat vanhat mööpelit vaan pyörivät paikasta toiseen :D

Olen jo joskus aiemmin maalannut tämän sinisenä meille tulleen pöydän ja nyt kokeilin siihen itsesekoittamaani kustavilaista harmaata.  Pöydässä ei ole ollut alkuperäistä tai edes kovin vanhaa maalipintaa esillä, joten sen maalaamisesta eri sävyillä ei ole tarvinnut kokea tunnontuskia.

Suomen viileässä luonnonvalossa harmaat ovat minusta kaikkein haastavampia värejä, keskiharmaat taittavat tosi helposti siniseen ja kun harmaaseen lisätään hieman lämpöä, on tulos usein violettiin taittava.

Tähän pöydän harmaaseen olen kuitenkin nyt oikein tyytyväinen, salin valossa se ei näytä saavan mitään eitoivottuja sävyjä. 





Pöytä tuntuu nyt väriltään myös sopivan hyvin pariksi pariovista näkyvän harmaan keittiön pöydän kanssa. 




7.9.2017

Ruutulattian maalaus





Yksi suuri haaveeni Pömpeliin on ollut maalattu shakkiruutulattia. Olen pitkään miettinyt mihin tilaan sellainen sopisi meille kauniisti ja etenkin miten saisin sellaisen toteutettua kun suunnittelutyö on minulle huomattavasti luontevampaa kuin itse toteutuspuoli, varsinkin jos kyse on jostakin pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta vaativasta käytännön työstä :D

Onneksi satuin jokin aika sitten näkemään Facebookissa kuvia ystäväni eteisaulasta, johon oli juuri valmistunut kaunis vanhanajan maalattu ruutulattia. Lattian suunnittelijaksi ja maalaajaksi mainittiin lohjalainen Markus Ekman. 

Laitoin heti Markukselle viestiä ja tilasin häneltä samanlaisen lattian myös Pömpeliin. 

Markus paljastui heti paitsi hyvin taitavaksi, myös oikein mukavaksi kaveriksi.  Mietimme Markuksen kanssa ensin yhdessä minkäkokoiset ruudut olisivat Pömpelin eteisaulaan parhaan kokoiset ja minkälevyinen kehys sopisi tilan mittasuhteisiin parhaiten. Markus laski ruutujen ja kehyksen koon suhteessa lattian kokoon ja muotoon niin, että ruudut alkavat jokaisesta reunasta samalla lailla ja leikkaavat portaiden alkuun hienosti tasan puolikkaina. 

Seuraavaksi Markus piirsi kehyksen ja ruudukon lattiaan tarkasti mittaa ja rimoja apunakäyttäen. Kun piirros oli valmis, alkoi teippausurakka. Tarkkuutta vaativissa maalaushommissa kannattaa käyttää hyvälaatuista ja tukevaa maalarinteippilaatua, joka myös irtoaa pinnasta mahdollisimman siististi.


Meillä lattian pohjaväriksi jäi edelleen Uulan Pellava, jolla on maalattu melkein meidän kaikki lattiat. Ruutujen väriksi valitsin Uulan Kaislan, jolla on maalattu sekä Pömpelin kuisti että sisäportaat.

Valitsin lattiamaaliksi Uulan puolihimmeän puulattiamaalin,  joka tekee lattiasta hyvin mattapintaisen. Tällä maalilla kannattaa maalata melko ohuesti, jotta pinta pääsee kuivumaan hyvin. Pigmenttiä on maalissa kuitenkin paljon, joten yksi maalauskerta riitti täysin peittävään lopputulokseen.


 Pellavaöljymaalin kanssa kuivumiseen täytyy aina kiinnittää hieman huomiota. Onneksi maalauspäivä oli aurinkoinen ja ilma kuiva, joten saimme eteisaulaan hyvin tuuletusta ja auringonvaloa. Auringon UV-säteily edistää pellavaöljymaalien kuivumista, joten maalauspäivänä kannattaa pitää aina kaikki ikkunaverhot auki.

 Seuraavana aamuna lattia olikin jo kuivunut ja kaikki meidän nelijalkaiset pääsivät taas vilistämään uudella lattialla. 

Eläin- ja lapsiperheessä kannattaa kyllä nähdä hieman vaivaa maalatun lattian suojaukseen, jotta hieno pinta ei mene pilalle kun joku lähtee sille tepastelemaan liian aikaisin. Olin itse sulkenut koirat saliin ja kissat kodinhoitohuoneeseen maalauksen ajaksi ja yöksi Pömpelin isäntä sai nostella koirat lattian yli portaisiin ja yläkertaan koiraportin taakse.  Olikin siis helpotus huomata jo seuraavana aamuna, että lattia olikin jo kuiva :)

Siirsin tänään yhden Pömpelin balusteriselkäisistä rokokootuoleista aulaan ja nyt aulassa on juuri sellainen tunnelma mitä toivoinkin.


Koska meillä on melkein joka suunnasta alakerrasta ja myös yläkerran porrashuoneesta näkymä eteisaulaan ja sen läpi kuljetaan kuistilta sisään, kannatti kyllä ehdottomasti panostaa juuri tämän tilan lattiaan. Olisi tosi harmi, jos tämä Pömpelin hienoin lattia olisikin jossakin sivukomerossa, josta se ei näkyisi mihinkään.



Jos olet miettinyt tällaisen lattian toteutusta tai jotakin muuta taitoa vaativaa maalaushommaa kotiisi, niin voin kyllä lämpimästi suositella Markusta. 

Markukselle voi laittaa sähköpostia: markusekmanart@gmail.com tai soittaa: 0505702670 

Ja Markuksen töihin voi tutustua myös Facebookissa: MEart