28.12.2013

Joulukuvia ja reseptejä


 Sopu sijaa antaa. Meillä oli tosi mukava joulu perheen ja sukulaisten kanssa. Allaolevassa kuvassa perhettä ja äitini tyylikkäässä pitsimekossaan, jota jopa joulukirkossakin takana istuvat rouvat ihailivat :)



 Koska keittiössä ei ole juurikaan laskutilaa, tarjoilimme jälkiruoat olohuoneen puolella. Tein englantilaiseen hedelmäkakkuun marsipaanista jouluisen koristelun.


Jouluperinteisiimme kuuluu anoppini reseptillä valmistettava Parfait, jonka mieheni aina valmistaa edellisenä iltana viimeiseksi jäätymään pakastimeen.


Tässä sen resepti:

Anopin ihana Parfait

400 g pakastemustaherukoita
keltuaista
1 dl tomusokeria
5 dl kuohu- tai vispikermaa
1 rkl vaniljasokeria


Marjakastike:
200 g pakastemarjoja
3 rkl sokeria


Sulata mustaherukat kohmeisiksi ja soseuta monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Vaahdota keltuaiset ja sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi toisessa kulhossa. Mausta vaniljasokerilla. Yhdistä vaahdot ja mustaherukkasose. Kaada jäädykeseos rengaskakkuvuokaan tai annoskulhoihin. Jäädytä foliolla peitettynä yön yli pakastimessa. Valmista marjakastike soseuttamalla marjat monitoimikoneessa. Lisää joukkoon sokeria. Nosta jääkaappiin odottamaan. Ota parfait sulamaan noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Irrota parfait varoen veitsen avulla tarjoilulautaselle. Voit myös kastella vuoan nopeasti kiehuvaan veteen. Varo kuitenkin, ettei pinta ala sulaa. Tarjoile jäädyke marjakastikkeen kanssa tai valuta kastiketta koristeeksi päälle.




Eläimilläkin oli joulu, kettuterrieri oli kiltisti ja tarkkaavaisesti mukana lahjojen jaossa. Ja kyllähän sieltä löytyikin myös herkullinen possunkorvapaketti.









Edellisen postaukseni kommenteissa toivottiin suklaa-rahkakakun reseptiä, kakku onkin tosi yksinkertainen valmistaa ja tosi herkullinen! Tässä sen resepti:




Suklaa-rahkakakku

Resepti on ikivanhasta "Hyvä kokki"-keittokirjasta.

2 munaa
1 1/2 dl sokeria
250 g maitorahkaa
150 g margariinia sulatettuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 tl vanilliinisokeria
1 dl hasselpähkinärouhetta
1 dl rouhittua talosuklaata

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen rahkan ja sulatetun margariinin kanssa. Lisää lopuksi pähkinä- ja suklaarouhe. Paista kakku voidellussa, korppujauhotetussa vuoassa (1,5l) 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 50-60 minuuttia.


Toivottavasti kaikilla blogiani seuraavilla on ollut hyvä joulu. Uutta vuotta juhlimme ystäväperheemme kanssa yhdessä kotonamme ja sitten edessä onkin miehen ja minun 10-vuotishääpäivän juhlimista kahdestaan Lontoossa. 




21.12.2013

Joulun odotusta


Viime jouluna olimme Italiassa viettämässä joulua miehen puoleisen suvun kanssa. Silloin Hollannin kodissa en tehnyt paljoa jouluvalmisteluja, ostin muutaman uuden Mailegin koristeen ja kotona oli pieniä asetelmia ja parvekkeella kuusi valoineen. Meidän parvekekuusi keräsi vilkkaan kadun varressa katseita, amsterdamilaiset eivät ole niin innokkaita jouluvalojen käyttäjiä kuin suomalaiset, joten pimeään vuodenaikaan kuusemme erottui hyvin tummassa kaupunkimaisemassa. 

Tämän joulun vietämme täällä vuokra-asunnossa, saamme vieraaksemme vanhempani ja veljeni. Pidämme miehen kanssa jouluruokien valmistamisesta ja muutenkin juhlien emännöinnistä ja isännöinnistä, joten toivottavasti seuraavina vuosina voisimme järjestää isommallekin sukulaisjoukolle suuret joulujuhlat uudessa kodisamme. 

Olen valmistellut joulua lasten kanssa hiljalleen jo pidemmän aikaa, marraskuussa teimme mehiläisvahakynttilöitä, jotka nyt jouluna valaisevat pienen kotimme. Viime viikolla leivoimme pakkaseen englantilaisen hedelmäkakun ja suklaa-rahkakakun (joka kylläkin meni heti parempiin suihin). Piparkakkuja on leivottu pariin kertaan. Eilen leivoin tyttäreni kanssa isoja sydämen muotoisia pipareita ja suklaa-rusina-kirsikkakakun, johon lisäilin kaikenlaisia aineksia, joita oli jäänyt yli viime viikon kakuista. 

Joulukinkun mies haki pari päivää sitten Perkkiön tilalta Paimiosta. Kinkun eettisyys on meille tärkeää ja Perkkiön tilan suomalaiset maatiaissiat elevätkin mukavilla laitumilla. Tässä linkki Turun sanomien juttuun tilasta: "Perkkiön tilalla kasvaa onnellisia sikoja".

Joulusiivouskin on jo tehtynä ja melkein kaikki lahjat hankittuna. Paketoimme lasten kanssa yhdessä sukulaisten lahjoja, vaikka lasten tekemistä paketeista tuli melko ruttuisia, ovat ne kortteineen ja itsekeksittyine runoineen minusta tosi ihastuttavia.

Pienessä kodissa on mukava laittaa joulua kun muutamilla koristeilla, valotähdellä ikkunassa ja sytytetyillä kynttilöillä koti tuntuu olevan jo kokonaan jouluun koristeltu. 


Lasten tekemät joulukoristeet ovat kunniapaikoikoilla, meidän joulukoti ei tosiaan ole tiukasti teemaväritetty tai muutenkaan vain aikuiseen makuun tyylikkäästi stailattu, minusta on ihana seurata miten lapset rakastavat joulua ja osallistuvat koristeluun ja muihin jouluvalmisteluihin.

Tänään lähdemme hakemaan mun synttärilahjaa, olen syntynyt viikkoa ennen jouluaattoa. Saan mieheltäni lahjaksi satavuotiaan karmituolin, käymme samalla myös Rakennusapteekissa hakemassa tuolille uutta maalia, joten mukavaa puuhastelua tuolin kunnostuksen parissa on tiedossa vielä ennen jouluaattoa. 





18.12.2013

Joululahja WoodMoodilta


Tänään laskujen sijaan postilaatikossa odottikin joulupaketti. WoodMoodin Markku oli lähettänyt meille Perinnemestarin Klapikirjan. Kiitos Markulle muistamisesta, kirja on todella tarpeellinen meidänlaisillemme ensikertalaisille perinnerakentajille :)

Klapikirjassa on esitelty Polttopuiden teon ja varastoinnin lisäksi perinteistä puulämmittämistä, ja esimerkiksi kaakeliuunien, leivinuunien ja muiden perinteisten puusijojen erityispiirteitä.


Tästä linkistä pääsee katsomaan WoodMoodin sivuja: www.woodmood.fi

16.12.2013

Keittiöasioilla Fiskarsissa

Sunnuntaina kävimme viemässä posliinisen tiskialtaan Fiskarsiin meidän keittiötä tekevälle puusepälle.  Kylä oli todella kaunis, vanhat rakennukset ja vanhan kulttuurimaiseman idylli jouluun koristeltuna olivat aivan kuin joulusadusta. 

Tiskialtaan lisäksi verstaalle oli saapunut myös puutavara. Kuvassa näkyy siis koivupuinen keittiömme :)






8.12.2013

Tee se itse -puulämmitys


Saunatonttuko se siinä kiuasta sytyttelee? Ei vaan sehän on Pömpelin isäntä ja isäni kellariin kierrätysmateriaaleista rakentama puulämmitys. Savut menevät pitkää putkea pitkin kissanluukun kautta ulos ja perustukset kuivuvat vaikka ulkona on kylmää ja kosteaa. Ja oman maan puita riittää poltettavaksi.

Vanhasta kiukaasta tehty kamina on ollut myös mukava lämmöntuoja miesten kahvitauoille ja makkaratkin siinä saa paistettua. Ja olipa tänään pimeässä illassa tunnelmallista kun lapset laskivat pihalla mäkeä ja lämmittelimme miehen kanssa bunkkerin sisällä tulen ääressä.





6.12.2013

Pihamaa

Ennen



Jälkeen


Talon ympärillä olleet kaivannot on saatu umpeen ja tilalla on pihamaa. Ylempi kuva etupihalta on keskiviikolta, jolloin miehet olivat saaneet jo maanpinnan aika ylös. Eilen sitten homma saatiin valmiiksi, juuri ajoissa, koska tänään pihaa peittää jo lumikerros.

Tuntui ihmeelliseltä miten syvät kuopat ja kellarin seinät ovat piilossa, ja maa talon ympärillä näyttää siltä kuin siihen ei olisi koskettukaan. Tarkoituksenamme oli asetella maamassat talon ympärille mahdollisimman luonnollisesti, haimme orgaanisia muotoja, jotka eivät muodostaisi maisemaan voimakkaita linjoja. 

Kulku mäkeä ylös pääovelle muodostui luontevaksi, sisääntulo talolle on lähes suora ja ohjaa tulijan oikeaan kohtaan taloa.

Alanurkassa näkyy hieman kiviä, jotka toimivat pengerryksenä, kiviä asetellaan vielä lisää, alanurkan kulmaan asti.

Kellarin ovelle oli myös aseteltu hieno tasainen askelkivi, joka tuo mukavasti perinteistä ilmettä kellarinkin sisäänkäynnille.



29.11.2013

Puusauna


Lähipäivinä sekä Jäkälä- että Koti1898-blogeissa on kirjoiteltu sauna-asioista. Siispä päätin itsekin kirjoittaa meidän tulevasta saunasta.

Pihasauna olisi tunnelmallinen, mutta kaavassa määritelty talon paikka on keskellä tonttia, eikä luontevaa tilaa pihasaunalle oikein ollut. Myös erillisen rakennuksen kustannukset olisivat helposti nousseet liian korkeiksi. Epäilimme myös kuinka usein pihasaunaa olisi pystynyt lämmittämään miehen ollessa työmatkoilla, en vielä pariin vuoteen voi jättää lapsia keskenään sisälle siksi aikaa kun itse lämmittäisin saunaa. Myöskään iltaisin urheiluharrastusten jälkeen ei ehkä olisi mukava kulkea edestakaisin talolta saunalle saunaa lämmittämässä. Toisaalta pihasaunan lämmitys voisi olla tietynlainen erityistapahtuma, jolloin saunan tunnelmaa osaisi myös arvostaa. Tiedän kuitenkin, että meille on tärkeää päästä saunaan myös arkena, ja että saunaa voi lämmittää samalla kun puuhaa muita kotiaskareita.

Perinteinen tapa sijoittaa sauna erilleen asuinrakennuksesta on kyllä monella tapaa järkevä: saunapalo ei samalla tavalla uhkaisi asuintiloja, eikä vesiä tai kosteutta pääse asuinrakennukseen. Tässä nykyajan menossa ja meidän perheen todellisuudessa vaan ei pihasauna ole hyvä ratkaisu.

Hieman mietintää aiheutti myös valinta sähkö- ja puukiukaan välillä, sähkökiuas on niin helppo ja nopea, mietin juuri niitä monia iltoja kun olen lasten kanssa kolmistaan kotona, ja olisi vaan mukava kapsahtaa saunan lauteille ilman vaivannäköä.  Sähkösaunan suuri energiankulutus kuitenkin painoi vaakakupissa enemmän kuin vaivattomuus ja samoin tärkeitä kriteerejä olivat meille myös puusaunan tunnelma ja löylyjen pehmeys.

Päätimme sijoittaa saunan talon keskelle siten, että lämpöenergia tulisi hyödynnettyä. Puukiuas sijoitetaan samaan hormiin salin kakluunin kanssa. Meille ei tule erillistä takkahuonetta, vaan kylpyhuoneesta on ovi saliin, jossa voi saunan jälkeen istua kakluunin edessä. Kylpyhuone on käytävämallinen, toisessa päädyssä on ovi saliin ja toisessa päässä ovi kodinhoitohuoneeseen ja kodinhoitohuoneen kautta pääsee myös ulos takapihalle.

Sanoimme arkkitehdille, että sauna ja kylpyhuone saavat olla pienet. Puhuimme siitä, että mikään koti-spa ole meidän juttu, vaan kylpytiloissa arvostamme järkevyyttä ja tilansäästöä.

Saunan tyylin esikuvia ovat vanhat saunat, joissa on leveät jalalliset lauteet, siis sellaiset parvimalliset. Haluaisin lauteet jostakin leveästä laudasta ja seiniin myös leveää puupaneelia. Kiuas saisi olla myös sellainen ihan perinteisen mallinen, nykyään melkein kaikissa puukiukaissa taitaa olla läpinäkyvä luukku, niin että tulta voi sieltä ihailla.  Saunan valaistus saa olla hyvin hillitty, vain sen verran valoa, että saunassa voi turvallisesti liikkua.

Hauskaa odotella miltä oma pieni puusauna sitten valmistuttaan tuntuu. 
Toivottavasti saadaan hyvät löylyt :)

24.11.2013

Talvi on tulossa


Aurinkoisessa pikkupakkasessa on valmisteltu työmaata talven tuloon. Kellarissa on jo betonilattia ja ontelolaatat päällä ja kellari on nyt saanut suojakseen väliaikaisen katon, jotta vesi ja lumi eivät pääse tekemään tuhojaan. 

Meillä on tontin reunalla kontti, jossa säilytellään myös uusimpia ovihankintojamme.


Olen ajatellut laittaa talon muihinkin oviin tällaisia kamarilukkoja.


                                      Salin pariovien lukkokilvessä on hieno tammenterho.


Olin eilen ystäväni polttareissa Porvoossa ja ennen juhlallisuuksien alkua ehdin myös ostoksille. Lapset saivat tuliaiseksi joulukalenterin ja piparkakkuja.


Ja itse sain purkin :)




16.11.2013

Vanhoja tiiliä ja pariovia



Tänään nostelin purkutalon rikkinäisestä ikkunasta tiiliä ulos. Talo oli suuri hirsitalo, arvioisin talon rakennusajankohdaksi 1800-l. alkupuolen. 

Lähdimme talolle ostamaan kahta paria pariovia, jotka tulevat salin ja keittiön, sekä salin ja eteisen välille. Juttelin myös myyjän kanssa etukäteen puhelimessa, että voisimme katsoa ovien lisäksi myös tiiliä meidän kellarin lattiaa varten.

Tiilet olivatkin tosi hienoja, käsinlyötyä isoja tiiliä ja niissä on kauniita erilaisia terrakotan ja savun sävyjä.

On ilo saada omaan taloon vanhaa käsityötä kestävistä materiaaleista. Kun toisen talon elämän on aika päättyä, me voimme saada kattomme alle suojaan ja hyötykäyttöön sellaista, jonka säilyttäminen on vielä mahdollista.


Ovet ovat erittäin hyvässä kunnossa, näyttäisi että niiden kunnostukseksi riittää maalaus ja yhden listan kiinnittäminen.

Talo oli todella mielenkiintoinen, jäljellä oli paljon alkuperäistä: kauniita listoja, ovia ja ikkunanpuitteita, monia tapettikerroksia ja huonekaluja eri aikakausilta. Jouduin muistuttamaan itseäni kohtuullisuudesta, kun olisi tehnyt mieli alkaa haalia talosta meille kaikenlaista muutakin.

 Ostimme myös ohuempia tiiliä, jotka ovat peräisin kakluunien kuppikaakelien takaa.

9.11.2013

Neuvoja rakentamista harkitsevalle

Täällä blogissani käydään usein etsimässä tietoa oman kodin rakentamisesta. Koska olen itse hyötynyt tosi paljon muiden rakentajien kokemuksista, haluan itsekin kantaa korteni kekoon. Tässä siis minun neuvojani rakentamista miettivälle:

- Harkinta-aika ennen päätöstä ryhtyä rakentamaan. Rakentaminen on rankkaa. Talonrakennus on jättimäinen projekti, joka on mielessä jatkuvasti ja sitä pyöritetään normaalin perhe-elämän ja arjen lisänä, usein myöhään illalla ja viikonloppuisin. Vaikka toimisi pelkkänä rakennuttajana, pitää kuitenkin itse huolehtia koko rakennusajan siitä, että jokainen asia sujuu niin kuin on sovittu.

- Mitä vähemmän pystyt itse tekemään rakennustyötä, sitä enemmän budjetissa pitää olla ylimääräistä. Ja jos tontilla on paaluttamista, louhintaa ja/tai täyttöjä, ei kukaan voi tietää etukäteen maatöiden tarkkaa hintaa.

- Tontti on ikuinen. Vaikka alkuinnostuksessa tuntuu tontti kuin tontti hyvältä, kannattaa miettiä, että tontin ominaisuuksia ei pysty jälkikäteen muuttamaan. Jos jo alusta alkaen maisemat eivät miellytä, tontti tuntuu liian pieneltä tai sijainti hieman arveluttaa, kannattaa jatkaa vielä etsintöjä.

- Talomyyjien kuvastossa kaikki talot näytävät kivoilta. Ei kannata ihastua koristeellisiin vuorilautoihin tai söpöön kuistiin. Katso mieluummin talon mittasuhteita ja materiaaleja, koristeita voi edullisesti lisäillä taloon kuin taloon.

- Laatu on kaunista. Tiukalla budjetilla kannattaa tinkiä varustelutasosta ja panostaa  huolelliseen työhön ja hyviin materiaaleihin.

- Monimuotoisuus on hukkaneliöitä. "Mitä useampi nurkka, sitä kalliimpi talo". Kuulostaa varmasti tylsältä, mutta peruslaatikon kustannukset pysyvät helpommin hallinnassa kuin sokkeloisen pikkukartanon. Rakentajat tuntevat tietyn hyväksi havaitun pohjaratkaisun, jota käytetään paljon talopaketeissa: toisessa päädyssä 2-3 makuuhuonetta, talon keskiosan muodostavat eteinen ja sen vieressä keittiö, ja näitä vastapäätä olohuone, toisessa päädyssä kylpyhuone, sauna ja khh ja yksi isompi makuuhuone. Varsin toimiva pohja siis, jossa ei käytännössä ole yhtään käytävää ja hukkaneliötä.


- Ajattele tulevaisuutta. Millaisen talon tarvitsette viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Sopiiko talo lapsiperheelle tai vanhuksille? Kestävä tyyli ja huipputrendikkyys on vaikea sovittaa yhteen, joten mieti, haluatko talostasi 2013-vuoden tyylisen vai ajattomamman?


- Kauniit parketit ja tapetit eivät paljon ilahduta, jos sisäilma saa silmät kirvelemään ja hengityksen vinkumaan. Moni rakentaja kuittaa keskustelun rakenteiden terveellisyydestä homehysteriana, vaikka ihan maalaisjärjellä ajatellen kahden muovin väliin jäävä märkä seinä ei siellä itsekseen kuivu.

- Ekorakentajan pitää tietää mitä haluaa. Jos toivot talosta mahdollisimman ekologista, ryhdy ottamaan selvää asioista. Netissä on paljon luettavaa, ole kriittinen ja usko omaan arvomaailmaasi.  Ekorakentamisen asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" on laidasta laitaan, joten rakentajan pitää itse tietää mitä ekologisuus juuri hänen talossaan tarkoittaa. Haluatko moottoreilla hurisevan lasikuution vai sammalkattoisen metsäpirtin?

- Jos et itse ole aivan varma suunnittelutaidoistasi, luota ammattilaisiin. Arkkitehdin lasku saattaa olla pienempi kuin kaivinkonekuskin taksa. Talon ulkonäön ja tilojen toimivuuden kanssa elät joka päivä, joten kannattaa miettiä mistä asioista haluat jälkikäteen todeta: "Tein itse ja säästin".












29.10.2013

Puusepän ikkunat

                                                           

Teimme juuri sopimuksen talon ikkunoiden valmistamisesta.  

Keväällä kun aloimme miettiä talon ikkunoita, etsimme kissojen ja koirien kanssa perinteisten puuikkunoiden valmistajia. Ainoa varteenotettava vaihtoehto oli silloin Sydänpuu-ikkunat. Nyt kuitenkin syksyllä kun aloitin etsinnät uudelleen, löysin melkein heti lähiseudulta entisöintiä tekevän puusepän, jonka asiantuntemus perinneikkunoista on tehnyt minuun vaikutuksen.  

Ikkunamme tehdään perinteisillä menetelmillä: puuosat tiheäsyisestä männystä, kitti on pellavaöljykittiä ja ikkunat maalataan Allbäckin pellavaöljymaalilla.

Sisä- ja ulkolasi on konevedettyä lasia, ja ikkunoiden sisään tehdään välipuite, ylimääräinen lasi nykyajan energiavaatimusten takia. Tämä on ulkonäöllisesti minusta paremmin talon tunnelmaan sopiva ratkaisu kuin erilaisten modernien lämpölasien käyttäminen. 

Lasikuistille, kellarinikkunoihin ja kiinteisiin lunetti-ikkunoihin ei kolmatta lasia tarvita.

Ikkunoiden mallit ovat pysyneet samana kuin aiemmissa ikkunasuunnitelmissa, isot ikkunat ovat kuusiruutuisia, alakerrassa ristikarmilla ja yläkerrassa tavallisella. Yläkerran kahteen huoneeseen tehdään ikkunoista hätäpoistumistiet, joten ikkunat pitää toteuttaa kokonaan avautuvina. Mutta suunnitelmien mukaan näihinkin ikkunoihin saadaan perinteinen ulkonäkö.

Heloitukseen ja saranoihin käytetään vanhoja malleja. Ikkunoissa minusta pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, onkin hienoa, että puusepällä on itsellään näistä enemmän tietoa kuin minulla ja voin luottaa tippanokissa ja karminpaksuuksissa hänen näkemykseensä.

Ikkunoiden toimitus on helmikuun alussa, joten aikataulu on melko tiukka kaikkien talon ikkunoiden saamiseksi valmiiksi. Talvisaikaan pellavamaalin kuivuminenkin ottaa oman aikansa, joten toivotaan, että kaikki sujuu verstaalla suunnitelmien mukaan.


                                                                     


                                                                Kuva: Lestroischouttes




27.10.2013

Kylpyhuoneiden sisustusvalinnat


Alakerran kylpyhuone  on minulle sisustuksen vaikein tila. Kivoja juttuja on paljon, mutta toivoisin sekä ylä- että alakerran kylpyhuoneiden sopivan kauniisti rakennuksen tyyliin ja muiden tilojen tunnelmaan. 

Romanttinen krumeluuri ei ole mun juttu, mutta ei moderni virtaviivaisuuskaan. Voisin ehkä kuvailla kylpyhuonemakuani pelkistetyksi ja vanhanaikaiseksi. Tunnelma voisi mieluummin olla vaatimattoman maalaishenkinen kuin kiiltelevä luksushotelli.

Alakerran kylpyhuone on talon pohjoispuolella, joten värisuunnitelman mukaan käytämme siellä kylmempiä sävyjä ja valkoista.

Myös yläkerran pikkuinen kylpyhuone on samaan suuntaan, sen tyyli ja materiaalit ovat kuitenkin jo aikalailla selvillä: ikkunaton ja vinokaton alla oleva pieni tila saa pintaansa Toile de Jouy-tyylisen puputapetin, todennäköisesti kylmänvihreää tai viileän mudanväristä puupaneelia ja jotakin ihan yksinkertaista halpaa laattaa. 

Alakerran kylpyhuoneeseen on ajatuksena jatkaa samaa tunnelmaa, mutta pelkistetympänä versiona. 

Alakerrassa kylpyhuoneeseen tulee suihkunurkkaus, kylpyamme ikkunan alle ja sauna. 

Kylpyammeeksi olemme ajatelleet tilata Qvesarumilta tassuammeen. Kuvassa on syvempi ja aika lyhyt malli, todennäköisesti valitsemme kuitenkin muuten samanlaisen, mutta pidemmän vaihtoehdon.


Hanoja, suihkuja ja lattiakaivonkansia olen katsonut ulkomaisista nettikaupoista, Suomessa klassisen tyylin  kylpyhuonevarusteita on tarjolla vähän ja niiden hinnat ovat korkeita, kun taas ulkomailta saa tilattua vaikka minkälaisia koukerohanoja perusrautakauppatavaran hinnoin. Kestävä laatu ja tarvittavat sertifikaatit eivät kylläkään ole silloin itsestäänselvyyksiä, joten taas kerran täytyy tehdä tutkimustyötä ennen kuin uskaltaa painaa "osta"-nappulaa.

Seinä- ja lattiamateriaalit ovat olleet alakerran kylpyhuoneen vaikein osa, betonilaatat ja rapatut seinät eivät kuulosta minusta hintavilta ratkaisuilta, mutta totuus on paljastunut toiseksi. 

Onneksi koko ajan aivan varteenotettavalta vaihtoehdolta on tuntunut myös  alakerran kylppäriin ihan tavallinen, 15X15 valkoinen peruslaatta. 

Kuvissa Bauhausin ja ABL:n tarjontaa. Mattaa vai kiiltävää, ja millainen ladonta...siinäpä mietittävää :)






25.10.2013

Kurkistus kissanluukusta

Hotti, hotimpi, hottis... sä oot mun kellarikerros! Tykkään aika paljon meidän kellarista. Kissanluukut on jo kohdillaan ja sisällä tosi paljon avaraa tilaa puutarhatarvikkeiden säilyttelyyn, puutöihin ja sadon säilömiseen.

En pysy enää kameran kanssa rakentajien vauhdissa mukana, näiden kuvien jälkeen seiniä on jo tasoitettu ja lattiat peitetty sepelillä.

Kellari siis koostuu isosta tuulettuvasta puolesta, jossa on perunakellari ja tilaa nikkaroinnille ja tavaroiden säilyttelylle, sekä pienemmästä lämpöeristetystä osasta, johon tulee pienet ikkunat, puolilämmin "eteinen" ja meidän tekninen tila. 

Pintaan on tulossa perinteinen tasaiseksi hierretty rappaus. Kellarin seinät on tarkoitus sisäpuolelta kalkita ja lattioille tulee betonivalu. Perunakellariin etsin vanhoja käsinlytöyjä tiiliä lattiaksi.



Perustuksessa olemme käyttäneet nykyaikaisia rakennusmateriaaleja, jo aika alusta asti oli  selvää, että rinnetontille rakentaessa perustus on tehtävä mahdollisimman turvallisesti, esimerkiksi sadevesien ohjaaminen pois ja maamassojen kellarin seiniin kohdistama paine on otettava tarkasti huomioon tällaisellä rakennuspaikalla.

Korkeat perustukset tulevat tietysti kalliimmiksi kuin matalat perustukset, mutta saimme toisaalta melkein 100 m2 lisätilaa, joka vähentää piharakennusten tarvetta. Myös teknisen tilan saaminen kellarikerrokseen vapautti talon asuinkerroksissa lisää neliöitä asumiskäyttöön. Talon tunnelmallekin on minusta hyväksi, että nykyajan tarpeellinen talotekniikka on sijoitettu asuintiloista erilleen kellariin.

Ulkopuolelle täyskorkeaa seinää ei jää näkyviin kuin yhdelle kulmalle, johon tulee kellarin puinen ovi ja ikkunat.



15.10.2013

Golly Bard - tapettimallit





Golly Bard- tapettimallit saapuivat vihdoin tänään Spoonflowerilta. Pitkä odottelu kuitenkin kannatti, sillä nämähän ovat juuri niin ihania kuin vain voin toivoa!

 Väripaletti, luontoaiheet ja herkkä siveltimenjälki - ihan kuin meidän kotia varten tehty. Vaikka tapettien tyyli ei ole kovin perinteinen, ne käyvät silti minusta hyvin vuoropuhelua vanhojen huonekalujen kanssa.


Runollinen "Sparrow and Spring Blossoms" ja karun herkkä "Twigs Natural" tuntuvat nyt siltä, että ne aika varmasti tulevat pääsemään meidän seinille, enemmän valinnanvaikeutta taitaa tulla siitä mitkä huoneet uudessa kodissa saavat nämä koristamaan seiniään. 


 Aiempi blogimerkintäni Golly Bardista löytyy tästä: Golly Bard

Muistoja Amsterdamin kodista

 Asuimme viime vuoden Hollannissa Amsterdamin keskustassa, Vondelparkin nurkalla. Koti oli noin satavuotias ja joskus jaettu isommasta herrasväen asunnosta. Asunto oli aika sotkuisessa kunnossa kun muutimme sinne, asunto oli aiemmin toiminut jonkinlaisena aasialaisten opiskelijoiden yhteisasuntona ja hieno vuokraemäntämme oli enemmän kuin epäluuloinen meidänkin suhteemme, pelkäsi, että asunto olisi meidän jälkeemme entistä pahemmassa kunnossa.

 Kun ilmoitimme, että emme enää uusi vuokrasopimusta, hän päätti myydä asunnon ja hänen tullessaan yhdessä välittäjän kanssa katsomaan asuntoa ja ottamaan myyntikuvia, sainkin kiitosta siitä miten 
hyvin olimme hoitaneet asuntoa.

Asuntoon ei hollantilaiseen tapaan saanut tehdään mitään pieniäkään muutoksia, eli seinille ei saanut ominpäin naulata edes taulukoukkuja. Onneksi asunnon seinät olivat neutraalin valkoiset ja paksut samettiverhotkin vaaleansävyiset. Paksut verhot ovat Amsterdamissa tyypillisesti osa asuntoa, eli jos asunto myydäänkin, niin verhoja ei pakata mukaan. Paksut, lattiapituiset verhot ovatkin tarpeellisia keskustan vanhoissa taloissa, joissa talvisaikaan ikkunoista käy kunnon viima.

Sisäpihan puolella meillä oli katettu parveke, joka oli muutettu lämpimäksi huoneeksi. Lasihuoneesta oli näkymä alakerran naapurin pihalle. Oli hauska seurata hollantilaisen perheen elämänmenoa, keväällä ei esimerkiksi aloitettu nurmikon haravointia, vaan ränsistyneen nurmen päälle saapuivat työmiehet rullaamaan tekonurmen.  Ja pääsiäisenä perheen isä hiippaili aamuvarhaisella piilottelemaan suklaayllätyksiä ympäri pihaa.



Kolme ja puoli metriä huonekorkeutta sai meidän isotkin huonekalut näyttämään pikkuruisilta ja vaikka minulla on aika selkeä maku sisustuksen suhteen, tuntui Hollannin kodissa hyvältä  idealta sisustaa tällaista hyvin klassista ja paljon koristeellisia yksityiskohtia sisältävää asuntoa klassiseen tyyliin ja "hienommin" kuin mitä aion meidän uutta taloa sisustaa.





Asunnon vanhat manttelitakat oli harmittavasti poistettu käytöstä, ihmeellistä miten vanhoja asuntoja Keski-Euroopassakin remontoidaan poistamalla vanhat järkevät ja kauniit ratkaisut.











10.10.2013

Vuokra-asunto ja bunkkeri


Vuokra-asunto on arkkitehtuuriltaan moderni noin 70-luvun rivitalon pääty. Pinnat ovat kuluneet, mutta aika siistit. Asuntoa maalattiin ja korjailtiin ennen kuin muutimme taloon.  Meidän huonekalut eivät erityisen hyvin sovi tämän tyyliseen asuntoon, ja koska tulevassa kodissa on tilaa yli kaksinkertaisesti tähän verrattuna, niin kalusteet ovat tänne liian isoja ja niitä on liian paljon. Mutta ei mua erityisesti mikään tässä asunnossa häiritse, kuitenkin kun tiedän, että muovimatot ja ahtaus on väliaikaista ja koko ajan tällävälin tontille nousee meidän ihan oma talo. 








Olohuone on yhdistelmä verstasta ja loikoilua, aika usein, esimerkiksi kun puhun puhelimessa, samalla ajatuksissani olen rapsutellut ovista maalia isot alueet :)






 Samaan aikaan tontilla, jos emme jaksa enää rakennushommia, niin nyt meillä olisi jo kiva (?) bunkkeri kattoa vaille valmis :) Bunkkerin seinät voisi vielä naamioida kivilohkareilla ja katolle laittaa ruohoa ja sammalta kasvamaan, niin tässähän meillä olisi todellinen, ympäristöön sulautuva, ekotalo :D 

Eiköhän me silti jatketa rakentamista, niin saadaan kuitenkin tuohon kellarin päälle se hirsitalokin.



6.10.2013

Esittelyssä talon pohja



 Tällä viikolla rakennustyöt ovat edenneet anturoiden valamisesta perustusten muuraukseen. 


Tässä kuvassa näkyy valettu antura ja siis talon ulkoseinien sijainnit. Isäntä seisoo alakerran wc:n nurkassa ja katsoo laatikon malliselle lasikuistille, jonka alle tulee perunakellari. Oikeassa reunassa näkyvät letkut taas ovat oman laatikkonsa muodostavasta keittiössä. Etualalla on koko pitkän sivun pituudella sali, ja kakluuni sekä saunan puolelle tuleva puukiuas sijoittuvat pohjan keskikohdilla näkyvän tukipilarin anturan kohdalle.


Seuraavassa kuvassa näkyy tontin tämänhetkinen tilanne, eli keittiön alle jäävän kellarin varaston ja teknisen tilan seinissä on eristeharkkoa, sekä tuulettuvan alapohjan puolella tavallista Leca-harkkoa jo muutama kierros.

Harkkoja on nostettu valmiiksi talon sisäpuolelle, jotta heti huomenna aamulla muurarien palatessa töihin, heidän ei tarvitse alkaa kuljettaa harkkoja, vaan voivat jatkaa heti muurausta.

Talon alakerran lattiataso tulee n. 60 cm takana näkyvän maanpinnan yläpuolelle, joten aika kova muuraaminen vielä miehillä on, ennenkuin saavutetaan taso, josta hirsimiehet jatkavat.



29.9.2013

Vanhat pariovet, kaakelit ja ihana kaupanpäällinen





Täytyy miettiä tarkasti mitä toivoo, vanha sanonta siitä, että sitä saa mitä tilaa, ei voisi enempää pitää paikkaansa.  Pari päivää sitten ajattelin Joulua ja mietin, että olisi hienoa löytää vanha kaunis joulukuusenjalka.  Ylläolevasta kuvasta sitten näkyy minkä sain eilen kaupanpäällisenä Wanhan Wallankumouksesta.

Eilen siis ajelimme Turkuun, Wanhan Wallankumoukseen hakemaan keittiöön ostamiani vanhoja kaakeleita. Kaakelit odottelivatkin jo hyvässä järjestyksessä, puhtaina ja kauniina. Mutta, niin kuin tavallista, unohdin kuvata kaakelit ennen kuin ne olivat jo käärittyinä sanomalehteen ja pakattuina banaanilaatikoihin. Onneksi kuitenkin kaakeleiden ulkonäkö on helppo muistaa, sillä ne ovat ihan samaa sarjaa kakluunimme kanssa :) Rocaille-koristekuviokin on aivan samanlainen kuin salin kakluunissa.

Onneksi olimme ottaneet myös peräkärryn matkaan, koska toivoimme samalla kertaa löytävämme lisää vanhoja ovia taloon. Löysimmekin kauniit klassiset n. 20-luvun peilipariovet karmeineen, leveys on vain n. 130 cm, joten ne sopivat hyvin miehen ja minun huoneen oveksi yläkertaan. Ovien rapistuneen valkoisen maalin alta näkyy myös tosi kaunis lehmuksenvihreä maali, jota yritän nyt rapsuttaa varovasti esiin.