27.4.2013

Kylpyhuone


Pömpelin kylpyhuoneen materiaalivalinnat ovat nyt edistyneet hienosti. Juuri oikeanlainen tassuamme löytyi ruotsalaiselta Qvesarumilta, mietimme vielä otammeko matalamman mallin vai tämän suloisen syvän ammeen.

Kävimme myös tänään Billnäsin Rakennusapteekissa tutkimassa betonilaattoja, he tuovat maahan espanjalaisen Demosaican perinteisiä betonilaattoja, laatojen väritys on pintaa syvemmälle puristettua pigmenttiä ja laattojen pinnassa on hyvä puuterinen tuntu. 


Koska betoni on huokoista, lattia pitää ennen käyttöä käsitellä joko vahalla tai esimerkiksi öljyämällä. Menetelmä vaikuttaa lattian lopulliseen ulkonäköön, öljy tekee pigmenteistä kylläisempiä ja saa värit elämään, kun taas vaha säilyttää pinnan luonnollisen puuterisen vaikutelman.

Olin jo aiemmin ollut melko varma, että Pömpeliin tulee betonilaattaa lattioihin, mutta kun tänään pääsin kunnolla tunnustelemaan ja katsomaan laattojen värisävyjä, niin olen nyt näihin betonilattoihin todella ihastunut. 


Meille tulee myös laattoihin sopivat samanväriset listat, listoja oli näytillä kahta mallia, aivan yksinkertainen malli ja toinen hieman koukeroisempi.



Rakennusapteekissa oli myös kauniisti lasitettuja terrakotta-laattoja, sävyt olivat kauniin luonnollisia, vanhan posliinin sävy oli etenkin herkkyydessään tosi kaunis. Lasituksia on paria erilaista vaihtoehtoa, krakelointikin oli kivannäköinen vaihtoehto. 



Ihastuin myös Rakennusapteekin hienoon vanhaan kattoon. Olen juuri etsinyt esimerkkikuvia kattolaudoista, ja tämä on kyllä sympaattisin näkemäni kattolaudoitus.





24.4.2013

Massiivipuinen keittiö


Kokopuisten keittiökaappien etsinnät ovat alkaneet!  Tarkoitus on rakentaa koko talo mahdollisimman ekologisista materiaaleista ja siksi yritämme valikoida keittiönkin materiaaleiksi mahdollisimman luonnollisia ja kestäviä materiaaleja. Puisia kaappeja voi kunnostaa ja korjata moneen kertaan ja myös tyylillisesti yritän miettiä keittiön niin, etten menisi liikaa tämän hetken trendien mukaan, vaan että keittiö kestäisi aikaa myös tyylinsä puolesta.

Olen suomalaisten valmistajien lisäksi tutkinut myös eestiläisten keittiöfrmojen tarjontaa, kokopuuta on siellä ihan hyvin tarjolla, mutta ainakaan vielä ei ole silmiin osunut tyyliltään tarpeeksi yksinkertaista peiliovimallia.  Ihan alusta alkaen omien mittatilausovimallien yms. suunnitteluun en budjetin takia voi ryhtyä, joten ovimallin pitäisi löytyä valmistajien mallistoista. 

Suomessa näyttää olevan useita laadukkailta vaikuttavia perinnetyylisten keittiöiden valmistajia. Kunhan rakennusaikataulumme alkaa selkiytya ja saan keittiön suunnittelua pidemmälle, ryhdyn lähettelemään keittiövalmistajille tarjousyyntöjä. 

 Ensimmäisessä kuvassa Vanhanajan keittiöiden suloinen Justiina-keittiö ja kahdessa seuraavassa kuvassa Umpipuun esimerkkikeittiö nro. 5.



Ymmärtääkseni Vanhanajan keittiöt eivät perusmalleissa tee koko kaappia puusta, mutta Justiinassa on kyllä  tyyli kohdillaan.


Umpipuun keittiöt taas ovat nimensä mukaisesti alusta loppuun puurunkoisia, pidän paljon myös esimerkkikeittiön ylös asti yltävistä korkeista yläkaapeista. 




Olen eilen ja tänään koettanut piirtää keittiön kaappeja paikoilleen ja nyt näyttäisi siltä, että meille tulee yläkaappeja vain yhdelle seinälle integroidun jääkaapin viereen. Tällaiset korkeat yläkaapit voisivat toimia hyvin muodostaen yhtenäisen ja levollisen vaikutelman, kun keittiöön muuten tulee aika paljon monenlaista materiaalia ja isot ikkunat molemmille seinustoille.

Yritän noudattaa myös keittiön kaapistojen suunnittelussa symmetriaa ja rauhallista, hillittyä tyyliä. Vaikka apteekkarinlaatikostot ja muut pikkulaatikot ovat suloisia, etsin nyt enemmän selkeää ja yhtenäistä kokoa ja muotoa kaapistoon. 

 Ainakin osa työtasosta tulee olemaan ruostumatonta terästä, pidän paitsi terästason käytännöllisyydestä, myös teräksen vaatimattomuudesta ja konstailemattomasta tyylikkyydestä. Minkälainen tiskiallas sitten sopisi teräksisen tason kanssa, onko posliiniallas ja terästiskipöytä liian omituinen yhdistelmä?   

Tiskiallas onkin tämän hetken suuri kysymysmerkki, tarvitsemme ison kaksiosaisen altaan, koska teemme paljon ruokaa ja leivomme usein. Posliinialtaat ovat ihania ja kuuluvat minusta itseoikeutetusta maalaiskeittiön tyyliin, mutta käytössä olen huomannut posliinin hankalaksi pitää siistinä. Tomaattisten pastakattiloiden tiskaamisen jälkeen kun koko allas on jämähtänyt punaiseksi,  posliinialtaita pitää tiskauksen jälkeen hinkata melkein kauemmin kuin itse astioiden tiskaamiseen on kulunut aikaa.  

Meneekö tässä asiassa tyyli käytännöllisyyden edelle, vastausta en vielä tiedä.






22.4.2013

Neuvoja kaivataan: käytännöllinen keittiö ja kodinhoitohuone



Meidän Hollannin kodin käytännöllisyydessä ei ollut juuri hurraamista, yli satavuotias herrasväen kaupunkiasunto oli jaettu pariksi pienemmäksi asunnoksi ja siitä seurauksena meillä ei esim. ollut eteistä  ollenkaan ja pyykkikonekin oli sijoitettuna siivouskomeron uumeniin. Sataneliöisen asunnon keittiökin oli vain minimaalinen koppero, jossa säilytystilaa ei ollut nimeksikään. Meille siis jo se, että keittiössä on kaappitilaa ja meille tulee oikea kodinhoitohuone, on jo ilon aihe, mutta nyt kun on mahdollista miettiä tilat alusta alkaen mahdollisimman hyviksi, niin yritän nyt selvittää tarkemmin mitä kaikkea näihin huoneisiin kannattaa sijoittaa ja mihin kohtiin.

Kaipaan siis teiltä vinkkejä ja huomioita siitä millaisia asioita kannattaa huomioida, että keittiö ja kodinhoitohuone olisivat arjessa mahdollisimman toimivat. Materiaalivinkkejä saa antaa ja mielipiteitä myös altaiden koosta yms. sekä kaikenlaisia huomioita ihan yksityiskohdistakin.

  Kovin vapaasti kalustustusta ei voi enää pyöritellä, koska huoneiden mitat ja muodot ovat jo selvillä, mutta kaikki se mitä keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen sijoitellaan on vielä täysin auki.

Keittiö on n. 25m2, johon sisältyy myös ruokailutila  ja KHH on n. 11m2. Keittiön kaapisto tulee L-muotoon ja kodarissa kaapistot saa U-muotoon, 
 jos haluaa täyttää seinustat kaapeilla. Kodinhoitohuoneeseen tullaan eteisen kautta.

Omia huomioitani tällä hetkellä:

Kodinhoitohuone

-  Suuri teräsallas ja siihen korkea "suurkeittöhana", jolloin lasten mutavaatteet ja esim. omat ratsastussaappaat saa pestyä sotkematta kylpyhuonetta. Tämän olen bongannut pojan entisestä päiväkodista :)

- Oma paikka pyykinkuivaustelineelle, meille ei tule kuivausrumpua, joten pyykkiteline on iso ja jatkuvasti käytössä.

- Ulkovaatteiden kuivatukseen kuivauspatteri

- Pyykkikuilu yläkerrasta

Keittiö

- Teräksinen tai muuten helposti puhdistettava ja kestävä tiskipöytä

- Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen kunnolla tilaa


No, siinä ne nyt sitten olivatkin... siis apua kaivataan! :)








21.4.2013

DIY-juttuja

En ole tosiaan mikään askartelumestari, osasyynä varmaan vasenkätisyys ja 80-luvun alussa vasenkätisten saksien puute päiväkodeissa ja kouluissa. Saksien puutetta suurempi syy taitaa kuitenkin olla suurpiirteinen luonteenlaatuni, joten pieni näpertely ei koskaan ole ollut mun oikein mun juttu.

Eilen kuitenkin päätin tarttua saksiin (edelleen oikeakätisten, koska en koskaan ole opetellut käyttämään niitä vasenkätisten saksia) ja ryhdyin koristamaan pientä pahvilaatikkoa vaaleanpuna-valkoisella kukkapaperilla. 


Meille tulee usein pahvilaatikoita, koska täällä maalla on kätevää käyttää nettikauppoja ostosten tekoon, etenkin kun ostamme mielellään ekologisesti tuotettuja tavaroita. Tavaroiden kuljetuksessa käytetään sitten tietenkin pahvilootia. Olen säästellyt hyväkuntoisimpia yksilöitä, koska tukevia ja täysin käyttökelpoisia laatikoita on minusta sääli kantaa jatkuvasti pahvinkeräykseen.

Koska odotukset eivät olleet mitenkään korkealla, olen valmistuneeseen kukalliseen laatikkoon enemmän kuin tyytyväinen.  Laatikon hinnaksi tuli 0 euroa, koska kukkapaperiakin löytyi kaapista. Sopivan kokoisiksi leikatut paperisuikaleet oli helppo liimata paperiliimalla laatikon sivuihin. Laatikon kulmiin laitoin vielä kapeat suikaleet listoiksi, jolloin kulmiin ei jäänyt paperien rakoja näkyviin.

Koska olen tästä harvinaisesta DIY-työstäni niin ylpeä, niin kukkalaatikko pääsikin oikein näkösälle muiden lepitavaroideni joukkoon ruokailutilan hyllylle. 






Hyllylle ovat päässeet myös keittokirjat, joita käytän tällä hetkellä eniten, ja niin kuin näkyy, Jamien kotona- kirja on ollut jo vuosia mun suosikki ja aika kovalla käytöllä. Kirjasta löytyy kotiruokareseptien lisäksi myös kivaa juttua luonnonmukaisesta kotipuutarhan hoidosta ja inspiroivia kuvia Jamien maalaiskodin pihapiiristä.



 Seuraavana projektina DIY-rintamalla minua sitten jo odottaakin Metsäkylän navetasta löytynyt, 10 euroa maksanut, pieni keltainen ovi. Oven ympärille tarvittaisiin suloinen ja ihan yksinkertainen puukaappi, ja luulen, että paneelista ja laudoista sen kokoaminen ei olisi mikään mahdoton homma. Vasara kun pysyy kädessäni pikkuisen paremmin kuin nuo askarteluvälineet :)









18.4.2013

Keittiökuvia ja värireseptejä


Lainasin kirjastosta Sisustajan värikirjan (Annie Sloan, 2003, Karisto) ja Kesäkoteja- kirjan (Sania Hedengren ja Susanna Zacke, valokuvat Charlie Drevstam, 2011, WSOY).  Kesäkodeistä löysin kuvia keittiöstä, jonka kuvia olen ennenkin jossakin - varmaan Lantlivissä? - ihaillut. 

Kävipä hyvin, että sain nyt kuvat tallennettua itselleni, näitä kuvia tullaan varmasti käyttämään pömpelin keittiön suunnittelussa!




Sisustajan värikirja on tosi mielenkiintoinen ja oikeastaan harmittaa, että se pitää palauttaa kirjastoon - kirja toimisi hyvänä käsikirjana värien valintaan.  Kirja on jaettu erilaisiin teemoihin kuten "Rokokoo", "Piilopirtti" ja "Viktoriaaninen hämy". 

Kirjan sisustuskuvista huomaa, että kirja on jo melkein 10-vuotta vanha, mutta minua se ei häirinnyt, koska kirjan tärkein anti on värien ja väriyhdetelmien esittelyssä. Kirjassa on myös mielenkiintoinen listaus värien reseptejä, kopioin kirjasta muutamien vanhanajan klassikkovärien reseptit. 

Värien nimissä on epätarkkuuksia, varmaan käännöksestä johtuen, mutta periaate kunkin värin sekoittamiselle tulee minusta silti selville.



Helmenharmaa: 1 osa ultramariininsinistä, 1 osa umbraa, valkoista

Laventelipussi: 1 osa ultramariininsinistä, 1 osa alitsariininpunaista

Mulperipuu: 1osa preussinsinistä, 1 osa umbraa, valkoista

Oliivinvihreä: 1 osa kadmiuminkeltaista, 1/4 mustaa, valkoista

Ballet Russe - korsetinpinkki: 1osa tummaa kadmiuminpunaista, 1 osa poltettua siennaa, valkoista

Vanha roosa: 1 osa alitsariinipunaista, 1/2 titaanivalkoista, 1/4 okrankeltaista

Kitinharmaa: 1/2 umbraa, 1/2 valkoista








14.4.2013

Keittiön tunnelma ja kirjavinkki




Rauhallinen pyhäaamu ja aikaa lukea rauhassa keittiön pöydän ääressä. Mietin juuri miten viihtyisyyttä ei voi ostaa rahalla. Minusta keittiöni kauneimmat esineet, ne ns. koriste-esineet, ovat oikeastaan kaikki vain avohyllyillä säilytettävää käyttötavaraa, ja rahalliselta arvoltaan noin muutaman euron luokkaa. 

Toisin kuin markkinamiehet mainostavat, kodikasta tunnelmaa ei voi ostaa kaupasta, vaan joikaisella asukkaalla ja perheellä on omat avaimensa siihen millaisista aineksista juuri heidän kotonaan keittiön tunnelma syntyy. Meillä keittiö on vaaleita värejä, käytännöllisyyttä ja järjestystä, ekoa ja luomua, muutama taimi kasvamassa posliinikulhossa, kuiva-ainekset lasipurkeissa ja vanhoja astioita ja aterimia.







Pömpelin keittiö on suunniteltu talon päätyyn perinteisen maalaiskeittiön tapaan. Meille tulee skafferi, puuhella ja leivinuuni, tien suuntaan ikkunat ja lattia leveästä lankusta. 

Pömpelin tilojen suunnittelun tukena minulla on ihan mahtava Rakenusperinteen ystävät ry:n julkaisema "Piuhat, röörit ja muut tilpehöörit - talotekniikkaa vanhan talon henkeen"- kirja.

Kirjassa on vain 70 sivua ja teksti on kansantajuista ja sujuvaa, joten nimestä huolimatta teos ei keskity kovin tarkasti yksityiskohtiin vaan antaa kattavan kuvauksen perinteisen rakennustavan mukaisista rakennusratkaisuista ja tilojen käytöstä,  ja avaa myös samalla lukijalle näkymään perinteiseen asumiskulttuuriin kylmine komeroineen ja mummonkamareineen.





Pömpeliin tulee nykyrakentamiselle yleensä hyvinkin  vieras kylmä lasikuisti. Kirjassa kerrotaan kylmän umpikuistin hyvistä puolista ja lasikuistien häviämisen yllättävistäkin seurauksista: esimerkiksi vanhoja hienoja ruusulajikkeita on hävinnyt sukupuuttoon, koska taloista ei löydy enää niiden talvehtimiselle sopivia viileitä tiloja. 

Talo ja asuminen todentotta ovatkin kokonaisuus, jossa rakennus ohjailee osaltaan sen asukkaiden elämää, eikä perinteisten rakennusten vuosisatojen aikana hioutuneiden ratkaisujen järkevyyttä sovi nykyaikaisen rakentajankaan aliarvioida.




8.4.2013

Meillä on kakluuni



Ajelimme vihdoin eilen koko perhe tekemään kauppoja puretusta antiikkisesta kakluunista, josta kerroinkin jo täällä aiemmin. Perillä odotti iloinen yllätys, kun kakluunin kadoksissa ollut kruunukin oli löytynyt. Kaakelit olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kakluuni muutenkin vielä kauniimpi kuin olin osannut odottaa.


Noin tunnin ajan ahkeroimme ystävällisen myyjän kanssa pakaten kaakeleita varovasti yksitellen erilaisiin pehmusteisiin. Samalla juttelimme kakluunin historiasta. Uuni on kotoisin vanhasta - jo puretusta - talosta Piikkiöstä, talon omistaja oli jo ollut leka kädessä valmiina murskaamaan uunin kun joku oli ennättänyt väliin ja ehdottanut että uuni kuitenkin purettaisiin hellävaraisemmin ja myytäisiin jollekin sitä arvostavalle.

Seuraavaksi uuni päätyikin sitten perheelle, jolta me kävimme uunin ostamassa. Heidän oli ollut tarkoitus korvata tällä uunilla empire-rakennuksesta purettu uuni, mutta perhe olikin muuttanut uudempaan taloon, johon uuni ei tyylillisesti sopinut. Uuni oli sitten ollut myyjän autotalliin pakattuna laatikoihin kunnes mekävimme sen nyt hakemassa. 

Hetken kakluunin täytyy vielä odotella pahvilaatikoissa kunnes Pömpeli valmistuu ja se pääsee taas  lämmittämään ja tuomaan iloa uuteen kotiin.

5.4.2013

Empire!



Pömpelin vuorilaudoitus on mielessäni näyttänyt leveältä vaakapaneloinnilta tai hirsiseinältä, tämä ajatus selkeni kun tutkin Vanhan Porvoon talojen vaakavuorilaudoituksia. Vaalea väritys, leveä vaakapanelointi ja paksut nurkkalaudat, siis empiren henkeä! Kuvissa näkyvät kiviseinää jäljittelevät pilasterien yksityiskohdat ovat minusta taloomme vähän liikaa, mutta uskoisin pääpiirteissään Pömpelin julkisivun klassisten mittasuhteiden sopivan hyvin yhteen empire-panelointien kanssa.


Kuvat: Design deli



3.4.2013

Muistiinpanoja ja poikkeaminen kaavasta



Puinen peiliovi ulko-ovena 20-luvun talossa

Tällä hetkellä olemme hakemassa poikkeamispäätöstä kaavaan, koska suunnitelmiemme mukaiset  ullakkohuoneet eivät ole täysin kaavan kirjaimen mukaisia. Rakennustarkastaja kävi talon luonnosten kanssa tontilla katsomassa ja totesi, että talomme sopisi hyvin tontille, mutta päätös poikkeamisesta tehdään kuitenkin lain mukaan lautakunnan kokouksessa. En siis vielä esittele täällä arkkitehtimme piirtämiä luonnoksia (ihania), koska emme valitettavasti vielä tiedä voidaanko ne kaavamääräysten takia toteuttaa sellaisinaan.

Päätöstä odotellessa on kuitenkin hyvää aikaa miettiä talon interiöörejä tarkemmin. Pömpelin alakerran huonejärjestyksen lähtökohtana on käytetty karoliinista kiertävää huonejärjestystä, jossa eteinen ja sali ovat peräkkäin talon keskellä ja muut huoneet kiertyvät näiden ympärille niin, että jokaisesta huoneesta on kulku seuraavaan.

Toisena tärkeänä lähtökohtana suunnittelulle on ollut perinteinen talon päätyyn sijoittuva maalaiskeittiö ja keittiön ja salin eli olohuoneen sijoittuminen vierekkäin.
 
Alakertaa on tarkoitus sisustaa kustavilaiseen henkeen, joten myös pintojen värivalintojen ja materiaalien olisi hyvä sopia kustavilaiseen tyyliin. Olen nyt kirjoittanut muistiin alakerran huoneiden tulevia materiaaleja. Vielä hyvin puutteellinen, ja varmasti tulevaisuudessa muuttuva ja täydentyvä  lista huoneisiin hankittavista huonekaluista ja materiaaleista näyttää nyt tältä: 


- Kuisti: pystypanelointi, pellavaöljymaali, keskiharmaa betonilaatta?,  pikkunaulakko, vanha maalattu puupöytä taimikasvatukseen.

- Eteinen: pystypanelointi, pellavaöljymaali, keskiharmaa betonilaattaa?,  yläkertaan johtavien portaiden alle kiinteitä komeroita, vanha puinen vaatekaappi.

- Keittiö: Vahattu/lipeä lankkulattia, pystypanelointi, pellavaöljymaali, massiivipuiset keittiönkaapit, avohyllyjä, teräksinen työtaso, kaasuliesi, apupöydäksi vanha pikkupöytä

- Olohuone: Vahattu/lipeä lankkulattia, hirsiseinä, pellavaöljymaali, rokokoo-nojatuolit

- Kylpyhuone:  Valkoinen laatta, valkoinen mosaiikki, vedenkestävää vaakapanelointia, naulakko

- Kodinhoitohuone (kph:n yhteydessä): Kylpyhuoneen materiaalit jatkuvat

- Yhtenäiset korkeat lattialistat ja kattolistat huoneisiin:







Kuvat: Domus Classica


2.4.2013

Saariston taloja



Pääsiäisen kuvasaaliina lampaat ja kaksi valkoista vanhaa taloa.  Tarkoitukseni oli katsoa taloja, joissa olisi mittasuhteissa ja värityksessä samanlaista tunnelmaa, jota haemme Pömpeliin.

 Kaava määrää, että Pömpelin katon tulee olla punaista tiiltä tai tiilijäljitelmää, meille on tulossa "antiikkitiili" eli väritykseltään elävä puna-ruskea tiilikatto.

Sokkelin ja kivisten ulkoportaiden väritykseksi olemme valinneet harmaan graniitin. Sokkelin materiaalia ei ole vielä päätetty - luonnonkivi olisi varmasti kaunein, kestävin ja ekologisin, mutta kustannukset saattavat nousta liian korkeiksi.

Lounaissaaristossa on paikoitellen hyvin säilynyt vanhojen kylien rakenne sekä vanhaa rakennuskantaa niin, että asuinrakennusten lisäksi vielä muutkin pihapiirin rakennukset ovat pystyssä.

Oli hauska huomata miten tarkasti tietyt tyylivaikutteet on kopioitu talosta toiseen. Useimmat alueen talot olivat punamultaisia ja koristeltultaan hyvin vaatimattomia, mutta niiden joukossa näkyi muutamia valkoisia "kermakakkuja", joiden koristeiden yksityiskohdatkin olivat hyvin samanlaiset. Kahden ensimmäisen kuvan talo on Iniön kirkolla sijaitsevan tilan vanha päärakennus , ja viimeiset kaksi kuvaa ovat edellisestä muutaman kymmenen kilometrin päässä mantereella sijaitseva tilan päärakennus.

Ajoitan näiden talojen rakennusajan viime vuosisadan vaihteeseen, taloissa tosin saattaa hyvin olla hyvin paljon vanhempiakin osia kun rakennuksia on tarpeen ja varallisuuden mukaan jatkettu ja laajennettu.