21.5.2013

Keltainen talo


Viime päivät olen ihastellut tätä Gård&Torp-lehden kuvaa. Säterin päärakennus on tässä kuvassa keltainen, tämä väritys on ollut talossa n. 1870- vuodesta lähtien, mutta nykyiset omistajat olivat maalanneet talon punaisella. Minusta tämä vanha väritys on upea ja miten hyvin se sopiikaan talvisen kartanonpuiston sävyihin.

19.5.2013

Kylässä









Ystäväni uusi koti on kaunis selkeäpiirteinen 20-luvun puutalo. Taloon kuuluu laaja puutarha, jossa villiintyneet kriikunat ovat juuri aloittamassa kukintaa. Talo ei ole suuren suuri, mutta siinä on kaikki tarpeellinen. Pihasaunan lämmön lempeys, lautalattia varpaiden alla ja vanhojen ikkunoiden läpi heijastuva alkukesän valo.



Saimme luvan poiketa kaavasta


Poikkarihakemus hyväksyttiin tämän viikon rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa. Haimme lupaa rakentaa yksikerroksisen talon sijaan  1,5 krs. talon. Pömpelin yläkertaan tulee vinokattoiset makuuhuoneet ja lunetti-kattolyhdyt. Hienoa, että talo voidaan toteuttaa sellaisena  kuin toivoimmekin.












9.5.2013

Klaffipöydän kunnostus jatkuu


Täällä aamulla pimeässä yritän kuvata klaffipöydän uutta maalia. Pellavaöljymaalia on yksi kerros ja lisäksi seuraavana päivänä tehdyt paikkaukset. Pellavaöljymaalia kannattaa laittaa niin vähän kuin vain ikinä pystyy, tein niin, että hiersin siveltimen päässä olevaa pientä maalimäärää mahdollisimman isolle alueella ja vasta kun maali alkoi olla ihan loppu, lisäsin taas hieman maalia ja jatkoin. 

Pellavaöljymaalipurkkia kannattaa sekoitella maalauksen aikanakin, pigmentit laskeutuvat  helposti pohjaan. Maalia ei myöskaan kannata automaattisesti ryhtyä ohentamaan, ja ainakin Allbäckin maalin koostumus oli sellaisenaan juuri sopivaa maalattavaksi.

Allbäckin maali vaikuttaa minusta parempilaatuiselta kuin Uulan vastaava, luonnonpigmenteissä on kaunis hehku ja öljyn ja pigmenttien suhde tuntui ihan täydelliseltä. "Sumunharmaan" sävy on oikeastaan tosi sama kuin pöytälevyssä olevan pellavaöljyvahan, tai mahdollinen sävyero ei ainakaan minua pistä silmään kun vahapinta on maaliin verrattuna kuitenkin pintastruktuuriltaan niin erilainen.

6.5.2013

Leikekirja: kaunista arkkitehtuuria ja värejä

Minulla on aika sekalainen leikekirja inspiroivia kuvia. Tässä on nyt joitakin kuvia kodeista, joiden arkkitehtuuri ja värimaailma tuntuu läheiseltä. 
























Kuvat: Alin kuva Sköna hem, muut Lantliv







4.5.2013

Ikkunoita ja ovia





Lähdimme eilen aamulla ajelemaan kohti Joutsaa ja Sydänpuun tehdasta. Vaikka matka oli pitkä, tuntui  ennen tarjouspyynnön jättämistä tärkeältä nähdä ikkunat ja ovet itse ja päästä tunnustelemaan materiaaleja ja tutkailemaan yksityiskohtia. 

Sydänpuu valmistaa perinteisiä puuikkunoita ja -ovia, irtoristikoita ei käytetä, vaan ikkunoiden ja lasiovien puitejaot ovat aidot.

Ikkunat ja ulko-ovet vaikuttavat minusta todella paljon rakennuksen ulkonäköön, ja koska kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista, minulle ei ole pelkästään tärkeää se,  että esim. ikkunanpuiteet ovat valkoiset ja ikkunoissa on jonkinlainen ruudukko, vaan, että materiaalit ovat kunnollisia ja jokainen lista ja hela sopivat kokonaisuuteen ja ovat käytössä kestäviä.

Kauniit ikkunat ja sisäovet myös ovat minusta itsessään hienoja sisustuselementtejä, joihin katse kiinnittyy, ja muu sisustus voi sitten hyvin olla vaatimattomampi.

Puu on materiaalina ekologinen valinta, puu sitoo hiilidioksidia ja käytöstä poistettu puutuote maatuu ja palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Puu on myös kestävä valinta, puuikkunoita ja -ovia voi korjata, kunnostaa ja maalata. Vaikka puuikkunoiden hankintahinta ei ole kilpailukykyinen  alumiini-ikkunoihin verrattuna,  hyvinhoidetun puuikkunan odotettavissa oleva käyttöikä on selvästi pidempi kuin alumiini-ikkunalla.

Nykyaikaiset rakennusmääräykset rajoittavat jonkinverran ikkunoiden valintaa. Rakennuksen energia-taloudellisuuden pitää olla tietyllä tasolla, joten keveännäköisen kaksilasinen perinneikkuna ei tule kyseeseen uudisrakennuksessa. Pyysimme siis tarjouksen ikkunamallista, jossa ulkopuitteessa on perinteinen konevedetty lasi ja sisäpuitteessa sitten on tuplalasi. Lämmittämättömällä lasikuistilla ikkunoiden ei tarvitse noudattaa energia-määräystä, joten sinne pyysimme vanhanaikaiset ikkunat, joiden sisäkarmit voi nostaa kesällä pois.

Laadimme eilen tapaamisen aikana raamit meidän tarjouspyynnölle, ikkunoiden puitejaosta saamme heiltä myöhemmin sähköpostiin erilaisia ehdotuksia, joita voimme muokata, jotta ikkunoiden ulkonäkö saadaan sopimaan juuri Pömpelin mittasuhteisiin ja tyyliin.

Ikkunat

- Sisään-ulos avautuva ikkuna
- Ulkopuitteessa konevedetty lasi
- Väri standardi valkoinen
- Puiteprofiili "Kartano"
- Heloitus allaolevan kuvan tyyliä



Helat

Puiteprofiili

Saranat



Ovet

- Puoliranskalaiset peilit
- Pariovet kolmipeiliset
- Muut sisäovet alakerrassa viisipeilisiä pystypeiliovia
- Yläkertaan mahdollisesti yksinkertaisempi malli


Kuvassa ovi täysranskalaisella peilillä, meille tulee yksinkertaisempi malli.

Ovia tulee Pömpeliin eri väreissä, niitä mietimme vielä myöhemmin kun talon muiden materiaalien värisävyt alkavat olla selvillä.








1.5.2013

Klaffipöydän pellavaöljyvahaus



Meillä ei ollut Suomeen tullessamme ollenkaan ruokapöytää, koska totesimme, että edellisen ison, mutta halvan Ikea-pöydän muutto- ja kuljetuskustannukset olisivat monenkertaiset pöydän arvoon nähden. Pöytä oli myös mitoitettu Hollannin kodin isoon saliin, joten edessä oli pöydän etsintä Suomesta. Vanha  puinen klaffipöytä löytyi onneksi edullisesti Huutiksesta jo ennen muuttopäivää ja sain Hollannista käsin sovittua pöydän noudon valmiiksi tänne vuokra-asuntoon.

 Pöytä oli meille tullessaan osittain puupuhdas, joku edellinen omistaja on poistanut maalin pöytälevystä sekä joistakin kohdista jalkoja ja loppuosa pöydästä on ollut edelleen paksun ruskean maalikerroksen peitossa. Minua tämä monivärisyys ei juuri ole haitannut, mutta lapset saivat pöydän kuivahtaneesta pinnasta tikkuja, ja koska pelkkä hiominen ei enää auttanut, päätin, että pintaan pitää saada puuta hoitava luonnollinen vaha.

Yleensä on oikein pidä kuultokäsiteltyjen puupintojen ulkonäöstä, mieluummin käytän täysin peittäviä aineita, mutta koska ajatus luonnonmukaisesta ja myrkyttömässä pellavaöljyvahasta tuntui houkuttelevalta ja löysin Rakennusapteekista tosi hyvän värisen harmaan vahan, päätin kokeilla tulisiko pöytätasosta kuitenkin kiva vahattuna. Vahaahan voi kuitenkin lisätä useampia kerroksia, jolloin peittävyyttä saadaan kerta kerralta lisää.  Itse vahasin pöydän kahteen kertaan, ja tykkään paljon lopputuloksesta. 




Vaha on valmistettu pellavaöljystä, mehiläisvahasta, luonnonpigmenteistä ja vedestä, ja se oli hyvän tuntuista levittää. Aluksi vaikutti siltä, että vahan kuivuminen kestäisi pitkään, koska levitin sitä ehkä liian paksun kerroksen ekalla kerralla, mutta kuitenkin jo seuraavanan päivänä pinta oli sen verran kova, että sain jo lisättyä uuden kerroksen. 

Tikkuja pöydästä ei enää tule, ja pinta tuntuu miellyttävän silkkiseltä. Koska olen vahan harmaaseen sävyyn tosi tyytyväinen, kävin ostamassa myös saman valmistajan harmaata pellavaöljymaalia, jolla ajattelin maalata vielä pöydän jalat sopimaan yhteen pöytälevyn sävyn kanssa. Pellavaöljymaalia ei valmisteta täysin samana harmaan sävynä kuin vahaa, joten valitsin "sumunharmaan", joka on hyvin lähellä vahan sävyä, vain aavistuksen kylmempi. 

En kuitenkaan ihan vielä pääse maalaamaan jalkoja, koska pöytä on jatkuvassa käytössä ruokailu-tietokone-läksyjenteko-askartelupöytänä ja öljymaalien kuivuminen kestää oman aikansa. Täytyy nyt vain malttaa odotella sopivaa tilaisuutta.

Uusi pinta pääsi tänään tositoimiin kun siltä tarjoiltiin aikainen aamiainen vapun kunniaksi.