29.4.2014

Maaleja saapunut!




Tänään saapui postissa pahvilaatikollinen Country French-maaleja. 
Aika hauskaa, miten helposti sain kuljetettua taloon maalit, joilla tullaan maalaamaan melkein 140 m2 seinäpintaa. Maalijauheet pusseissa eivät nimittäin paina juuri mitään verrattuna valmiisiin maaleihin ja metallipurkkeihin. Myös ekologisuuden kannalta hyvä kun maalien kuljetus sujuu postin kautta ja lähimmästä postista voi maalit hakea vaikka pyörällä polkemalla :)

Talossa on yläkerrassa muutama seinäpinta, johon pääsen jo maalaamaan. Varmaan ensimmäisenä aloitan mun ja miehen huoneesta. 
Valitsin meidän aikuisten huoneeseen Kaislaa ja Päärynää. Yläkerran aulan seiniin on tulossa Koivua ja yläkerran pikku-wc:n paneelit maalataan Kaislalla.
Alakerrassa maalaan kodinhoitohuoneen paneeleja sekä eteisaulan seinää Koivulla ja alakerran wc:n paneelit tulevat Muratilla. 


Taloon on siis tulossa värejä, rohkaistuin valitsemaan muutakin kuin valkoista! Palettini on kylläkin edelleen aika hillitty, alakerran wc:n paneelien vihreä Muratti taitaa olla väreistä tummin. Toivottavasi se sopii hyvin yhteen wc:n vaaleanpunaisen Toile de Jouy-puputapetin kanssa.
Talon värikartta näyttää painottuvan vaaleisiin metsän väreihin. Ja nehän ovatkin minulle ominpia värejä, eikä kukaan muukaan perheestäni niitä varsinaisesti inhoa :D

Yleensä mieheni ei ole halunnut ottaa juuri kantaa talon suunnitelmiin, mutta tällä kertaa sain hänet valitsemaan Country Frenchin värikartasta muutaman sävyn. Miehen suosikkia Koivua tuleekin sitten taloon moneen paikkaan, Koivu on ihanan utuisen lämmin harmahtava sävy, josta tulee minulle vahva mielenyhtymä Italian kirkkojen kalkkirappauksiin.



26.4.2014

Vihreä Kamomilla

Toivon, että talon sisustuksessa olisi kerroksellisuutta ja iloisuutta. Kun suurin osa mööpeleistä on antiikkia, on vaarana, että sisustuksesta tulee ihan liian vakavahenkinen ja juhlallinen. Etenkin lastenhuoneissa haluan välttää monumentaalista tunnelmaa, minusta kaikki värikkäät retro- ja vintage-lastenhuoneet on aivan ihania. Tyttären huoneen raitatapetille ja romanttiselle rautasängylle halusin pariksi jonkin vihreän retrotapetin. Katselin aluksi amerikkalaisia aitoja vintage-lastentapetteja, mutta hinnat olivat sitä luokkaa (toimituksineen 2 rullaa 400 e), että ihan mielellään käännyin kotimaisten retrotapettien puoleen.  Pihlgren & Ritolallahan on paljon kivoja retrokuoseja viime vuosisadan alkupuolelta. Kuitenkin selvästi kaunein ja meille sopivin niistä on minusta vihreä Kamomilla. Edellisten Pihlgren & Ritola-tapettien lisäksi tilasin siis viime viikolla myös vihreästä Kamomillasta näytepalan. 


Ihastuin kyllä heti Kamomillaan, mutta koska vihreä-keltainen ja hieman jugend-henkinen retrotapetti on minulle aika uhkarohkea valinta, tarvitsin tämän kanssa pidemmän miettimisajan kuin Oratuomen ja Kapean raidan kanssa.

Onneksi ystävättäreni on on taitava värien kanssa ja pidän paljon heidän kotinsa väreistä. Niinpä otin eilen Kamomillan mukaani kyläreissulle ja tutkimme miten Kamomillan sävyt toimivat eri värien kanssa. Ystäväni rohkaisi minua luottamaan omaan fiilikseeni siitä, että Kamomilla on meille aivan sopiva. Niinpä meille on nyt tulossa tyttäreen huoneeseen tällainen metsänvärinen kukkailottelu :)


 Kuvassa Kamomilla kyläilemässä uusien ja vanhojen vihreiden tapettien joukossa.

23.4.2014

Pihlgren & Ritola-tapettitilaus ja talo aamun valossa


Tilasin Tapettitalosta kaksi tapettia. Olen päättänyt, että en osta taloon mitään vaan sen takia, että sitä "kuuluu olla", esimerkiksi yhtään tapettia en ole ostanut siksi, että seiniä "pitää" tapetoida, vaan ainoastaan jos olen tapettiin todella ihastunut. Maalattukin seinä on nimittäin minusta ihan kaunista :)

Harmaassa Kapeassa raidassa on ainakin mallipalan perusteella kaunis hieman vaaleanpunaiseen taittava sävy. Tämä tapetti on tulossa tyttären huoneen toiseksi tapetiksi. Jos rullien sävy vastaa mallipalaa, niin tätä voisin laittaa kotiin johonkin muuallekin esim. helmiponttipaneelin kaveriksi.


 Harmaata Oratuomea en ole jotenkin aiemmin huomannut ollenkaan. Nyt kun löysin sen, niin ihastuin ikihyviksi. Mun silmään tosi hyvät värit ja kuvio juuri mun makuun, herkkä ja tasapainoinen, eikä hyppää seinältä liikaa silmille, vaan se on  - toivottavasti - helppo yhdistää meidän muuhun sisustukseen. Oratuomen paikaksi olen ajatellut yläkerran aulan päätyseinää, jossa on ovet lastenhuoneisiin. Toivon, että tapetti myös hieman lyhentäisi pitkulaisen tilan vaikutelmaa.


Olen aika nuuka tapettien tilaaja, otin kumpaakin tapettia vain kolme rullaa, toivottavasti riittää.

Talolla oli tänäaamuna kovaäänistä (mutta kaunista) linnunlaulua, pihan reunoille oli ilmestynyt valkovuokkoja ja vadelmaakin oli noussut esiin.

Sisällä putkityöt ovat saanet jatkoa. Wc:n ikkunnan alle on vedetty lavuaaria varten vesijohdot ja viemäri. Onneksi wc on metsän puolelle, niin iso ikkuna ei haittaa :)




Keittiön puuhellalle on paikka valmiina, oikealla pikkuovi eteisaulaan.


Keittiössäkin allas tulee ikkunan eteen. Sivuikkuna on muita korkeammalla, jotta se eteen mahtuu työtaso.


 Näkymä kuistille ja eteisaulaan, josta lähtevät myös portaat yläkertaan.

   
Salin päätyikkunoista avautuu metsämaisema, kuvatessani ikkunoita, alkoi päässä soida koko ajan "Kas metsämökin ikkuna..."


20.4.2014

Ranskalaistuolien kunnostus






Heräsin kauniiseen pääsiäisaamuun ja surffailtuani aikani inspiroivilla huonekalujen entisöintisivuilla oli pakko hypätä ylös ja ryhtyä kiskomaan kunnostusta odottaneista rokokootuoleistani verhoiluja pois.    Aluksi ajattelin, että tuolit saisivat jäädä sen näköisiksi millaisina tulivat meille. Mutta mitä pidempään niitä katselin, sitä enemmän tekokuituiset koristenauhat ja lörppänät kankaat alkoivat pistää silmään. Viimeinen naula nykyisen ulkonäön arkkuun lyötiin kun vaalean harmaan maalipinnan alta alkoi näkyä        
                              vanhempaa ja sata kertaa kauniinpaa lehmuksenvihreää maalia. 




Onneksi edellinen verhoilija oli jättänyt kaikki vanhat täytteet ja naulat paikoilleen ja lisännyt vanhan lakanakankaan päälle ainoastaan vanun ja päälimmäisen kankaan.

   Muu perhe on viikonlopun Amsterdamissa, joten kukaan ei joutunut tämän pyörremyrskyn jalkoihin :) Tiedätte ehkä sen inspiraaton, jonka saadessa vallan, ei meinaa malttaa tehdä mitään muuta, niin kuin esimerkiksi ruokaa. Sen verran kuitenkin maltoin, että kokosin jääkaapista löytyneistä aineksista keväisen salaatin evääksi. 






On kyllä ihan mahtava tunne kun tekokuitusekoitteeksi paljastunut "pellavakangas" tekokuituvanuineen  kuoriutuu pois vanhojen luonnokuitujen ja  juutti- ja lakanakankaiden päältä. 


Aidoissa luonnonmateriaaleissa on kyllä ihan omanlaisensa pehmeä tuntu ja niiden luoma vaikutelma on aivan erilainen kuin modernien materiaalien kylmyys.



Tuolien tulevaista ulkonäöstä en vielä tiedä, minun silmään paljas runkokin on kaunis. Tulevaisuudessa näihin tulee varmaankin jotakin luonnonläheistä ranskalaista maalaistyyliä. 



Yritän raaputtaa vanhan vihreän maalin varovaisesti esiin.


Karmin reijistä näkee, että tuolit on verhoiltu niiden elämän varrella jo useaan kertaan.


Tilannepäivitys:

Nyt toisen tuolin selkänojasta paljastuikin aivan ihana vanha ruutukangas.

Tuolit paljastavat pikkuhiljaa oikean ulkonäkönsä :)











15.4.2014

Talotekniikkaa, lautalattiaa ja listoja

Talolla tehdään jo hyvää vauhtia sähköjä, putkia ja ilmanvaihtoa. Pihalle porattiin myös viime viikolla maalämpökaivo ja lämmitysjärjestelmän asennus jatkuu pikapuolin.

Tänään aamulla olin talolla sähköurakoitsijan kanssa miettimässä valaistusta. Oli siinä tosiaan vähän miettimistä kun halusin epäsuoraa valoa valolistoilla ja niiden kavereiksi kaikenlaisia perinteisiä valaisinratkaisuja.



Hyvin saimme kuitenkin kaikki ratkaistua ja odottelen nyt mielenkiinnolla milloin pääsen valaisuratkaisuja ihailemaan.

Mies taas oli viime yönä myöhään tontilla ojankaivuussa, kun maalämpökaivosta vedetään putki talolle ja oja tietenkin pitää olla valmiina. 


Katolle ollaan saatu poistoputkia, olen niiden ulkonäköön tosi tyytyväinen. Löysin tavallisten muovisten ja pyöreämuotoisten tilalle tavallista halvemmat, peltiset ja neliskanttiset, pienet "savupiiput". Hatut ja huippuimuri vielä puuttuvat, mutta niistä tulee samanmalliset kuin savupiipuistakin.

Kellarin ikkunatkin on asennettu, ne ovat pieni ja huomaamaton yksityiskohta, mutta jos niistä olisi tehty modernit, ne todennäköisesti pistäisivät aina silmään.


 Haimme tänään Enäjärven sahalta monenlaisia malleja, saliin ja keittiöön tulee leveää lautaa ja muihin huoneisiin kapeampaa. Kuvassa lautojen oikealla puolella on erilaisten helmiponttipaneelien malleja.


Listoiksi on tulossa leveitä historiallisia malleja. Pidän erityisesti joutsenkaulaprofiilista. Tarkoitus on valita perinteiseen tapaan saliin kaikkein komeimmat listat ja muihin "vähempiarvoisiin" huoneisiin sitten hieman maltillisemmat.



Talolla tehdään siis nyt montaa juttua samaan aikaan. Aika kiireistä on nyt muutenkin kun minulla on kandityöni palautus ihan pian ja pääsiäinen meneekin tutkielmaa kirjoitellen.

Olen saanut myös monta kivaa haastetta blogiin, tällä hetkellä ei vain oikein aika riitä perehtyä niihin. Kiitos kuitenkin niistä kaikille Pömpeliä muistaneille! Toivottavasti ehdin niihin jossain vaiheessa vielä palata.

9.4.2014

Kattoikkunat


Miehen ja minun huoneen kattoikkunoita asennetaan parhaillaan. Ikkunoista tuleva valo on aika erilainen kuin tavallisista ikkunoista. Kun ikkunat ovat suoraan taivasta kohden, tuntuu kuin kattoikkunan alla huoneessa olisi ulkona. Huoneemme päätyikkunasta taas on näkymä metsään, tunnelma on siis melkoisen luonnonläheinen.

 Olemme ajatelleet, että meidän huone saisikin sisustukseltaan jäädä aika askeettiseksi, muuten en ole mikään itämaisen sisustuksen suuri ihailija, mutta pidän japanilaisesta käytännöllisestä yksinkertaisuudesta ja luontevasta luonnonmateriaalien käytöstä. Meillä onkin ihana luomupuuvillasta ja kookoskuidusta valmistettu futon-patja sänkynä, jonka lisäksi huoneeseen ei ole tulossa paljoa muuta kalustusta. Huoneen ilme tulee siis olemaan jonkilainen yhdistelmä japanilaisuutta ja suomalaista perinnettä :)


7.4.2014

Kauniiden värien värikartta


En ole varmasti koskaan ennen nähnyt näin kaunista värikarttaa. Sain nimittäin postista kotimaisten Country French-maalien käsinmaalatun värikartan. Maalit ovat ympäristöystävällisiä, myrkyttömiä ja hengittäviä.


Maaleissa on perinteisiä, tuttuja ainesosia: kaseiinia ja sammutettua kalkkia. Maalit lähetetään tilaajalle jauheina ja kotona jauhe sekoitetaan veteen. 

Kävin eilen talolla katsomassa miltä värit näyttävät oikeassa valossa. Pidimme molemmat miehen kanssa Koivu-väristä jo värikartassa kotona ja paikanpäällä talossa totesin, että väri sopii hyvin etenkin talon itäpuolelle, joka värisuunnitelmassa onkin metsävärien aluetta :)

Myös koivua tummemmat Kaakao, Kahvipapu ja Maapähkinä näyttivät talolla hyvin harmonisilta.

Värikartassa on myös hyviä lempeän haaleita taitettuja punaisia. Karpalo, Kanerva, Idänunikko ja Koralli ovat sinipunaiseen taittavia lämpimiä sävyjä ja Vadelma, Orkidea, ruusu ja Vanamo taas ovat utuisia roosansävyjä. Kauniita ovat myös neutraalit luonnonsävyt Kaneli, Inkivääri ja Naava. JA sitten tietysti kaikki murretut vihreät...



Country French-maalien nettisivut löytyvät osoitteesta: www.countryfrench.net







6.4.2014

Lastenhuoneiden valaisimet ja ensimmäinen tapetti

Kuva: Buokids

Sisällä päästään jo maalailemaan muutaman viikon sisällä, joten maalien värien valintaa varten olen halunnut tehdä nyt muutamia puuttuvia ostoksia, joiden värit vaikuttavat maalien valintaan. Lastenhuoneita päästään todennäköisesti ensimmäiseksi maalaamaan, joten toivottavasti tilauksen ehtivät kotiin ennenkuin maalaus alkaa. 

Lastenhuoneiden suunnitelmissa olen yrittänyt huomioda pitkäikäisyyden, mutta en kuitenkaan halua huoneista mitenkään neutraaleja, vaan hyväksyn sen, että tapetteja tullaan joskus vaihtamaan.

Toivon, että  pojan huoneesta ei tulisi kliseistä "pojan huonetta" vaan, että värit ja huoneen sisustus sopisivat poikani persoonaan ja se olisi juuri häntä ajatellen suunniteltu. 

Olen suunnitellut molempiin huoneisiin yhdessä lasten kanssa värejä: tyttären huoneeseen tulee luonnonvalkoiselle pohjalle lämmintä keltaista, marjapuuronpunaista ja turkoosia sekä murrettuja metsänsävyjä ja pojan huoneeseen luonnonvalkoisen ja metsävärien lisäksi vaaleanharmaata ja turkoosia. 

Lastenhuoneiden kalusteet ovat meillä suurimmaksi osaksi valmiina ja molempiin huoneisiin rakennetaan kiinteät komerot helmiponttipaneelista, joten tyttären huoneen tapettia lukuunottamatta suurempia sisustushankintoja ei enää tarvise tehdä.

Lastenhuoneista tulee toivottavasti mielikuvistusta inspiroivat, tunnelmaltaan lämpimät ja lapsille miellyttävät.

Tilasin Valenciasta Espanjasta lastenhuoneisiin pehmeää valoa antavat pilvenmuotoiset valaisimet. 
Verkkokaupan osoite on www.buokids.com, sivut ovat espanjankieliset, mutta ainakin Etsyssä on  myös Buokidsin valaisimia myynnissä englanniksi.

Molempiin huoneisiin on tarkoituksena asentaa epäsuoraa valoa antavat valolistat, ja huoneisiin tarvitaan niiden lisäksi myös jotkin seinävalaisimet.

Tilasin myös pojan huoneeseen harmaan Harlequin-tapetin Ferm livingin verkkokaupasta. 
Olen ihastellut tapettia pitkään, se on minusta hyvä tausta monenlaisille sisustuksille. Tapetin väreistä aion katsoa pojan huoneeseen muut sopivat värit. Koska pojankin huone on etelään, olisi sinnekin kuitenkin mukava löytää vielä jokin lämmin keltainen auringon väri.

Kuva: Ferm living




5.4.2014

Ruostesängyn uusi elämä

Ajellessani sängynpalat takaluukussa kotiin päin, mietin mihin kaikkialle uudessa kodissa voisin sängyn sijoittaa. Ehkä kuistille romanttiseksi sohvaksi täynnä suuria kukkatyynyjä ja silkkitäkkejä, tai ehkä yläkertaan rauhallinen lukunurkkaus lunetti-ikkunan alle? Mietinnät osoittautuivat kuitenkin turhiksi kun pieni tyttäreni kysyi saisiko hän nukkua sängyssä. Olin ihmeissäni, että tyttö näki ruosteen peittämissä ja vääntyneissä sängynkappaleissa samaa kauneutta kuin mitä minä näin. Lupasin tytölle, että hän saisi sängyn omakseen. 


Sänky oli kuitenkin niin pahoin ruostunut, että jouduin hieman tarkemmin miettimään miten saisin kunnostettua sen parhaiten ihan kokoaikaiseen käyttöön sopivaksi. Pölynä ja isompina murusina irtoileva ruoste ei oikein sovi käytössä olevaan sänkyyn. Ja vaikka saan nyt varmaan monen shabby chic-sisustajan vihat niskoilleni, niin täytyy myöntää, että en erityisesti pidä ruostuneista esineistä. Koristeena ne ovat ihan hyvännäköisiä, mutta koska ruoste todella tuhoaa esineen, niin vanhojen ja käyttöön tarkoitettujen esineiden ruostuminen enemmän kauhistuttaa kuin ihastuttaa minua.

Toivoin sängylle sellaista ranskalaishenkinsä vintage-maalausta, joka olisi mielikuvituksellinen, mutta samalla kuitenkin sängyn alkuperäistä tyyliä kunnioittava. Vaikka sänky oli ennen valkoinen, en halunnut siitä valkoista, koska sänky on niin siro, että valkoisena se saattaisi melkein hävitä näkyvistä, tai ainakaan sen kauneus ei tulisi parhaalla mahdollisella tavalla esiin.

Aloitimme  lasten kanssa sängyn kunnostuksen raappaamalla irtoavan ruosteen pois hiekkapapereilla. Liian karkeaa paperia ei kannata käyttää, huomasin nimittäin, että sängyn rauta oli maalittomissa kohdissa aika altis naarmuille. 

Sängyn yksi jalka oli myös aika vääntynyt, mutta onneksi mies jaksoi vääntää sen takaisin suoraksi.

Kysyin neuvoa sängyn pintakäsittelyyn konservaattoriystävältäni, jonka kanssa tulimme siihen tulokseen, että pelkkä kertamaalaus ei peittäisi ruostetta, jolloin sängyn ruostuminen voisi edelleen jatkua. Päätin siis maalata sängyn ensin ruosteenestopohjamaalilla. Pohjamaalin väriksi valitsin lähes valkoisen vaalean harmaan. Pohjamaalaus kannattaa vanhaan rautasänkyyn tehdä mahdollisimman ohuesti, paksu kerros maalia voi peittää koristeiden tarkat muodot. 

Ruosteenestomaali kuivui muutamassa tunnissa, mutta sängyn monmutkaisten muotojen takia tein vielä toisena päivänä uuden maalauksen sängyn alapuolelle ja kaikenlaisiin koloihin, jotka olivat edellisellä kerralla jääneet huomaamatta.



 Olin suunnitellut sängyn väriksi murrettua aika vaaleaa vihreää, mutta tytär oli eri mieltä. Hän toivoi saavansa vaaleanpunaisen sängyn ja kun yritin esitellä värikartoista erilaisia taitettuja vaaleita punaisia, hän kertoi haluavansa "ihan oikean vaaleanpunaisen".  Uulan Kanerva on se oikea vaaleanpunainen. Väri on kyllä minustakin oikein hyvä ja sängyn tyyliin sopiva. Halusin, että sängyn koristeaiheet tulevat myös esiin, joten maalasin ne vielä lopuksi kultamaalilla. koristeet eivät aiemmin erottuneet melkein ollenkaan, mutta kullanvärisinä niiden jokainen yksityiskohtakin näkyy hyvin. 

Koska tytär oli mukana maalaamassa valitsin maaliksi Uulan vesiohenteisen Into-kalustemaalin, joka myrkyttömänä ja nopeasti kuivuvana on pellavaöljymaalia kätevämpi vaihtoehto kun maalataan yhdessä lasten kanssa.




 Sängyn pohjaksi laitoin kuusivanerilevyn, en poistanut alkuperäistä pohjaa, vaan vanha pohja jäi talteen vanerin alle.

Sänky on saanut tytöltä ihastuneen vastaanoton, hänestä sänky on ihana ja jo sänkyä maalatessa tytär mietti paljon sitä miten sänky on ollut kaksi vuotta ruostuneena yksin ulkona ja sitä ennen vielä ties kuinka kauan autiossa talossa ilman nukkujaa. Ja nyt sänky maalattaisiin kauniiksi ja se pääsisi uuden pienen tytön sängyksi.


Uusi vaaleanpunainen ja kultainen sänky piti ehdottomasti parkkeerata veljen sängyn viereen.
Uuden sängyn kunniaksi tytär myös esitti hienosti Kultakutri ja kolme karhua-sadun ja uusi sänky oli tietenkin se pikkukarhun pieni ja suloinen sänky, jonka pehmeyttä kultakutri ensin kokeili sormellaan, kuiskasi "täydellistä" ja asettui sitten mukavasti nukkumaan sängylle.













1.4.2014

Vanha rautasänky


Muutamia vuosia sitten kun vielä etsimme kodiksemme vanhaa taloa, kävimme katsomassa täällä samalla kylällä myynnissä olevaa pihapiiriä. Rakennukset olivat suloisia, mutta tosi ränsistyneitä ja jääneet korotetun tien vieressä liian alas. Myöhemmin saimme tietää, että talot oli jouduttu purkamaan. Kun sitten päädyimme lopulta asumaan tänne samalle kylälle, olen aina välillä käynyt katselemassa tätä edelleen viehättävää ja vieläkin myytävänä olevaa vanhaa pihapiiriä. 

Huomasin erään kerran kävellessäni pihan ohitse, että yhdestä romukasasta pilkisti vanhan koristeellisen rautasängyn päädyt. Sänky näytti lähes häviävän korkeaan heinikkoon. 

Koska tuntui väärältä penkoa toisten pihassa, en uskaltanut kovin tarkkaan ryhtyä tutkimaan sänkyä, mutta kauniilta ja hyvin vanhalta se näytti ja jäi vaivaamaan mieltäni.

Myöhemmin olen usein katsellut sänkyä ja kerta kerran jälkeen on tuntunut vaikeammalta jättää se säiden armoille ulkoilmaan. Lopulta aloin miettiä erilaisia vaihtoehtoja miten saisin sängyn kunnostettavaksi. Mietin kuinka helppoa olisi yön pimeydessä vain heittää sängyn osat auton takakonttin, mutta ei, varkaaksi minusta ei olisi. Vaikka pieni ilkeä ääni sisälläni totesikin, että onko parempi sitten jättää sänky yksikseen ruostumaan rikki.

Toisena vaihtoehtona ajattelin etsiväni pihapiirin omistajan käsiini, muistelin, että silloin kun olimme käyneet pihapiirissä ostomielellä, olimme olleet yhteydessä kiinteistövälittäjään. Mietin, että jos saisinkin omistajan selvitettyä hän voisi suuttua siitä, että olen käynyt luvatta pihalla. 

Kun sitten olin kuukausia jatkanut näitä mietintöjä siitä miten saisin sängyn meille kotiin, päätin lopulta tänä aamuna, että nyt saa riittää. Yrittäisin löytää sängyn omistajan silläkin uhalla, että saisin omistajan vihat niskoilleni tai minulle naurettaisiin sen takia, että havittelen romukasasta löytyneitä sängynosia. Ajattelin, että mahdollinen viha tai pilkka olisi pieni hinta siitä jos saisin pelastettua noin kauniin vanhan esineen.


Ei tarvittu lopulta kuin yksi muutaman minuutin puhelinsoitto ja sänky oli minun. Omistaja oli hyvillään, että kaunis sänky pääsee kunnostettavaksi ja käyttöön. Hän oli tyhjentäessään vanhoja purettavia taloja laittanut sieltä paljon romua metallinkeräykseen, mutta sänkyä hän ei ollut raaskinut heittää pois. Niin sänky oli jäänyt pihalle. 

Tein myyjälle tarjouksen sängyn osista puhelimessa, hinta oli tietenkin melko nimellinen, mutta olen tosi iloinen, että olen nyt rehellisesti hankkinut sängyn itselleni. Eikä minun tarvitse loppuelämääni kärvistellä huonon omatunnon kanssa niin kuin epäilemättä olisi käynyt jos olisin sortunut sängyn hakemaan luvatta.

Lähdin samantien puhelun jälkeen tutkimaan ostostani. Viileässä, mutta kirkkaassa kevätaamussa astelin rapisevan heinikon poikki, naakat ja varikset tervehtivät minua huutelemalla vanhoista puutarhan puista. Lumikellot olivat selvinneet pakkasyöstä.  Kaivoin sängyn molemmat päädyt esille. Oli hieno yllätys, että sänky on aivan käyttökelpoinen. 


Sänky on kapeaa vanhaa mallia, mutta sen saa vedettyä niin pitkäksi, että aikuinenkin
 voi siinä nukkua :)