29.5.2014

Keittiön puuhella


 Sade ja kylmyys ovat nyt vieraina meidänkin talolla. Koirakin viihtyy enimmäkseen sisällä ja tottakai villatakki päällä :) Onneksi talon sisällä on kuitenkin jo aika lämmin, vaikka lämmitystä ei vielä ole, ekovillat lattiassa ja katossa pitävät kylmän ulkona.  

Tällä viikolla talolla on alkanut myös uunien muuraaminen. Uunimuurari Anne on ahkeroinut nyt keittiössä ja meidän puuhella nouseekin jo siellä kovaa vauhtia. 



 Hellasta tulee valkoinen ja  ihan vanhanaikaisen mallinen. Hellan oikealle puolelle on tulossa säilytyspaikka polttopuille. Uunin luukkuina ja hellanlevynä  käytetään vanhoja osia, jotka olen ostanut Metsänkylän navetasta. 



Anne kunnostaa myös luukut ja niistä tulee kauniin hopeanväriset.


20.5.2014

Ludwig & Vilgot - luu




Domargård - Villa Olivia - blogin Sanna lähetti meidän haukulle ihanan tervetuliaislahjan. 
Suloinen, käsintehty ja kotimainen luu on myös emännän makuun.



  Patjaraitakankainen luu toimii koiraperheessä myös sisustuselementtinä :)



16.5.2014

Tyttöjen (+yhden koiran) päivä



Tässä meidän arkikuvat 2/5. Meillä on tyttäreni kanssa välillä perjantaisin vapaapäivä, aamulla on mukava heräillä rauhassa kun ei ole kiire lähteä mihinkään. Tänään mies vei koirankin ulos ennen töihin lähtöä, joten sängystä nousuni venyi tänään melkein puoli kymmeneen. Torstaisin minulla onkin sitten ollut kevään ajan aika pitkä päivä, olen lähtenyt ennen kahdeksaa aamulla ja tullut illalla kahdeksan jälkeen kotiin. Huomaan, että tyttökin kaipaa perjantaisin yhteistä, rauhallista aikaa kahdestaan. Yleensä  hän on paljon sylissä ja juttelemme ja puuhailemme kaikenlaista kahdestaan. 

Olemme tytön kanssa meidän perheen uskaliaimmat ruokailijat, joten perjantaisin on myös hyvä tilaisuus meidän kahden valmistaa ja syödä kaikkea sellaista, josta perheen miesväki ei ole niin innoissaan. Tänään söimme lounaaksi muikkuja ja parsaa.

 Hain kirjastosta keskiviikkona Mekkotehdas-kirjan ja ajattelin, että katsomme tytön kanssa sitä tänään yhdessä ja ompelemme hänelle jonkun kirjan mekoista. Minulla on varastossa vaaleanpunaista Marimekon Tantsu-kangasta, josta voisi saada aika hauskan kesämekon. 



Sekä kuvan tuoli, että matto ovat muuten molemmat kirpputorilöytöjä, mikä nyt ei ehkä ole mikään yllätys kun suurin osa muustakin meidän kodin kalustuksesta on kierrätettyä. Nämä ovat kuitenkin ihan oikeasti minulle todellisia LÖYTÖJÄ, tulivat tarpeeseen, ovat hyvässä kunnossa ja hinta oli parin kympin luokkaa. 

Koiran kanssa on alkanut elämä asettumaan. Olemme harjoitelleet Ticon kanssa sellaisia taitoja, joita se  ei ole aiemmissa kodeissa oppinut. Esimerkiksi olemme harjoitelleet kynsien leikkaamista niin että koira ei sitä pelkäisi. Tico on tosi järkevä poika ja parin harjoittelukerran jälkeen se on jo huomannut, että leikkaan niin vähän kerrallaan, että homma ei satu ja jokaisen saksien napsahduksen jälkeen se saa taskustani pienen kananpalan. Tänään jo se hyppäsikin vapaaehtoisesti syliini, vaikka näki, että minulla on kynsisakset valmiina leikkaamaan :)



Villapoika on iästään huolimatta aktiivinen koira, se jaksaa juosta kovaa kyytiä pitkin metsäpolkuja ja kotonakin se kaipailee puuhaa. Pyrin siihen, että sisätiloissa ollaan rauhallisesti ja koiralle tarjotaan niin paljon tekemistä ulkona, että sisällä voi sitten hyvillä mielin ottaa rennosti. Sisällä rauhoittavaa tekemistä koiralle ovat erilaiset nenänkäyttötehtävät, esim. esineiden etsiminen ja tietysti kaikki haasteelliset syömiset kuten isommat luut ja vaikkapa kongit, joiden sisään jemmataan koiran herkkua ja sen saadakseen koira joutuu askartelemaan pitkään kongin parissa. Kuvassa Ticolla on luunmallinen kongi, jonka kumpaankiin päähän olen piilottanut herkkupalat. Aamulla koiralla menikin tunti rattoisasti kongin kanssa puuhatessa.

Tico on myös hyvin lapsirakas ja se onkin valloittanut meidän omien lasten lisäksi myös kaikki lasten kaverit. Tytär on harjoitellut koiranhoitoa valmistamalla ruoat ja harjoittelemalla koiran kanssa pieniä temppuja. 

Hauskan puuhailun jälkeen on sitten mukava mennä itsekunkin päiväunille :) Hyvää viikonloppua kaikille blogini lukijoille!









13.5.2014

Viikonlopun tapahtumia




Sain ihanasta Domargård - Villa Olivia - blogista haasteen kuvata arkeani. Tämä siis on nyt arkikuvapostaus 1/5.  Edellisessä blogimerkinnässäni tosin jo olikin todellista arkirealismia, tällä kertaa ajattelin kertoilla meidän viime viikonlopun tapahtumista.

 Vietimme äitienpäivää yhdessä vanhempieni ja veljeni kanssa jo lauantaina. Vanhempani olivat viikonloppuna purjehtimassa ja sovimme treffaavamme heidät Tammisaaressa. Söimme rantaravintolassa ja hain paikallisesta kukkakaupasta hortensiakimpun äidilleni. Veljeni toi äidille kauniita orvokkeja. Kävimme myös antiikkikaupoilla, ja löysin lastenhuoneeseen viidellä kympillä suloisen patakaapin. Kaappi on ilmeisesti ollut aiemmin jossakin verstaassa, koska pestessäni laatikkoja, sieltä löytyi karmiininpunaista pigmenttiä :) Laitoin laatikoiden pohjalle vanhasta lahjapaperista uudet paperit ja kaappi oli heti valmis käyttöön.


 Sunnuntaina jatkui äitienpäivän vietto kivaan ja perinteiseen tapaan. Lapset antoivat omatekemiään kortteja ja poika oli oikein neulonut minulle koulussa patalapun, jonka väritkin olivat lempivärejäni. 

Viikonloppuna perheeseemme liittyi myös ylimmässä kuvassa nukkuva pieni ja pörröinen karvakuono. Hän on jo viides koirani (en selvästikään ole mikään nuori enää). Olimme suunnitelleet ottavamme talon valmistuttua mahdollisesti isovillakoiran pennun, mutta kun meille tarjoutui nyt mahdollisuus tarjota aikuiselle kotia etsivälle keskikokoiselle villakoiralle koti, niin päätöstä ei tarvinnut kovin pitkään miettiä. Viime päivät ovatkin menneet toinen toisiimme tutustuessa, minulla on ollut aiemmin isoja työkoira-tyyppisiä koiria, joten olen ollut yllättynyt muun muassa siitä kuinka tämä pikkukoira pitää sylissäolosta ja on samaan aikaan hyvin älykäs, mutta silti tosi hauska ja iloinen koira. Ruoan määrä tosin mietityttää minua, vanhasta tottumuksesta ostin etukäteen koiralle ison ruokakupin ja nyt olen joutunut punnitsemaan vaa´alla oikean määrän ruokaa, kun ruokamäärä vaikuttaa minusta silmämääräisesti katsottuna tosi pieneltä.

Kaikki on kuitenkin tähän mennessä sujunut Tico-koiran kanssa oikeasti yllättävän hyvin. Aluksi se seurasi minua ihan koko ajan, mutta tänään se on jo uskaltanut jäädä paikoilleen nukkumaan kun olen mennyt käymään toisessa huoneessa. Olemme kävelleet paljon talon lähimetsässä ja joen rannassa ja Tico onkin oikein reipasta ja iloista ulkoiluseuraa.

6.5.2014

Lastenhuoneen tyhjennys

En ole viime aikoina juuri ehtinyt käymään talolla. Sain kandityöni viimein sunnuntaina lähetettyä, ja tällä viikolla on vielä toinen koulujuttu, joka vaatii huomiotani. Sen jälkeen kyllä onneksi alkaa olla taas aikaa keskittyä enemmän rakennushommiin. 

Onneksi isäni on ollut paljon raksalla töissä ja myös valvomassa ja hoitamassa juoksevia asioita. Ja mies on sitten iltaisin käynyt valmistelemassa taloa torstaina tulevaan ekovillojen puhallukseen. Eli meillä on kohta lämpöeristetty talo! Kylpyhuone-kodinhoitohuone-wc-alkaa olla myös pian valmis betonivalua varten. Betonilattian kuivuminen tulee kestämään meillä kymmenen viikkoa, joten valu on hyvä saada tehtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei se myöhemmin viivästytä muita töitä. 

Keittiön puuhellalle on jo muurattu alusta eli peti. Alustavien suunnitelmien mukaan tulisijojen muuraus pitäisi alkaa ensi viikolla.

Vuokra-asunnon viihtyisyyden eteen en ole juuri laittanut tikkua ristiin, ajatukset ovat uudessa, omassa kodissa ja tietysti myös ihan vaan tämä kiire on rajoittanut aika tehokkaasti siivoilu- ja sisustusintoa. 

Lastenhuoneen sotkuisuus kuitenkin ylitti viimeisen ylärajansa tässä jokin aika sitten. Lapset eivät ole enää löytäneet pitkään aikaan sieltä tavaroitaan, vaikka huone oli roinaa täynnä. Huoneen järjestely ei ole houkutellut minua ollenkaan, koska huoneessa vaan on liian vähän säilytystilaa romumäärään nähden.

 Pari päivää sitten aloin fiilistella ajatuksella, että keräisin kaiken turhan tavaran lastenhuoneesta isoihin jätesääkkeihin ja heittäisin pois. Tavaran poisheitto vaan on ekologisuuden kannalta aika vaikea aihe. Omatuntoni ei anna minun hyvillä mielin "kierrättää" meille tarpeetonta romua jonkun toisen riesaksi. Hyväkuntoiset vaatteet ja ehjät ja inspiroivat lelut tietysti mieluusti myyn kirpputorilla ja annan tarvitseville sukulaisille ja tutuille, mutta joitain ilmaisia oheistuotteita ja esim. pelejä, joista puolet osista on hävinnyt en kyllä ryhdy viemään mihinkään hyväntekeväisyyskeräykseen saati jakelemaan tutuilleni.  Muoviromu ei häviä maailmasta sillä, että siirrän omia vanhoja tavaroitani eteenpäin. En myöskään voi uskoa, että kirpputorilla myytävänä olevat Mc Donalds-muovifiguurit ja muut vastaavat kertakäyttölelut estäisivät muita vanhempia ostamasta lapsilleen niiden lisäksi kaupasta vielä lisää leluja, eli en siis voi itselleni perustella vanhojen tavaroiden antamista eteenpäin sillä, ettei ostajan sitten tarvitsisi ostaa vastaavaa tavaraa kaupasta uutena. Taas kerran tulin siihen loppupäätelmään, että meidän pitää vaan olla taas entistä tiukempia siinä, että emme osta (tai ota hampurilaisaterian kylkiäisenä) lapsille mitään turhaa. Enkä varsinkaan aio ostaa nyt pois kodista vietävien tavaroiden tilalle uutta tavaraa! 

 Hyvät tavarat siis lähtevät meiltä kirpputorille ja huonot tylysti energiajätteeseen.
Tästä viihtyisästä näkymästä lähdin liikkeelle:



Ryhdyin sitten tuumasta toimeen ja tein lastenhuoneessa inventaariota tavaroista. Ensimmäinen huomioni oli, että meidän lapsilla on tosi paljon kirjoja ja sarjiksia. Noh, niitä saa minun puolestani ollakin, tulevassa kodissa täytyy vaan varata niille hyvät säilytyspaikat. Suurimman osan sarjiksista pakkasin heti ensimmäiseksi ja vien ne nyt säilytykseen talon kellariin odottamaan talon valmistumista. 




Toiseksi huomasin, onneksi, että meidän lapsilla ei olekaan järkyttävän paljon leluja, tai ei ainaakaan enää sen jälkeen ollut kun keräsin kaiken sekalaisen sälän sorttiasemalle vietäväksi.  Jäljelle jäivät unikaverit,  värikynät, askarteluvälineet ja maalaustarvikkeet,  Brio-junarata ( joka on 9 vuoden aikana kasvanut aika moniulotteiseksi), kuopuksen Dublot saivat myös jäädä, samoin kuin isoveljen Legot. Lisäksi järjestin omiin pikkulaatikoihinsa Cars-autot, Barbit, ponit, kotileikin tarvikkeet, ja isoveljen leikkimiekat- ja pyssyt, pokemon-kortit ja Gogo-figuurit. Nämä kaikki ovat sellaisia, joilla lapset leikkivät ja, jotka ovat heille tärkeitä. Lisäksi säästin muutamia sellaisia juttuja, joista en ollut varma tullaanko niitä kaipaamaan, laitoin ne yläkaappiin ja sitten ennen muuttoa heitän ne pois jos kukaan ole niitä kaivannut.

Vähän karulta tietysti tuntui laittaa lasten tavaroita roskikseen, mutta toisaalta pidän sitä parempana kuin, että lastenhuone olisi itsessään kuin roskis, jossa ei ole mukava olla eikä kunnolliset lelut löydy sotkun joukosta. 

Kirpputorille päätyy pari Ikea-kassillista tavaraa, suurinosa vaatteita ja lisäksi joitakin hyväkuntoisia leluja, joilla meillä ole leikitty pitkään aikaan.

Tuntui tosi puhdistavalta saada lastenhuone järjestykseen ja ilmavaksi. Nyt kaapeissa on taas tilaa ja näiden tavaroiden kanssa on hyvä muuttaa uuteen kotiin.