24.12.2015

Jouluaaton aamuna

 Jouluaaton aamuna pitkälle pöydälle on levitetty valkea liina. Kuusi kannetaan sisään. Kuistin kaappi on nyt kunnostettu ja valmiina vastaanottamaan jouluvieraita. 


Viimeiset pikkulahjat on paketoitu aikaisin aamulla. 
Kynttilät sytytetään yksi toisensa jälkeen.


Kaikki on valmista juhlaan!


12.12.2015

Jouluvalmisteluja


Viime vuonna muutto Pömpeliin oli niin lähellä joulua, että tärkeimmät jouluvalmistelut olivat pöydän hankkiminen keittiöön ja muuttolaatikoiden piilottaminen purkaminen. Muuttostressin keskellä jäi kuitenkin mieleen joulu ihan iloisena tapahtumana, vaikkei siihen ehdittykkään erityisemmin panostaa.

Tänä vuonna on sitten ollut enemmän aikaa miettiä millainen on Pömpelin joulu. Luonnonmateriaaleista  rakennettuun muovittomaan taloon ei tunnu oikein hyvältä idealta kipata kuormakaupalla muovikoristeita. Enemmänkin koen Pömpeliin sopivaksi vaatimattoman ja hartaankin joulukoristelun, kynttilät, muutaman punaisen omenan vanhassa kulhossa ja havukranssin ikkunalla. 

Muutenkin sellainen ajatus, että joulu tulee kotiin kaupasta ostamalla, tuntuu minusta ikävältä. Ei joulutunnelma voi olla siitä kiinni kuinka paljon on rahaa ja voimia kiertää kauppoja. 

Toisaalta ylenmääräinen askartelu itsekerätyistä luonnonmateriaaleista ja viikkokausien siivoaminen ja leipominenkin tuntuu nykymaailmassa epärealistiselta. Talonpoikaiskulttuurissa kun asuttiin isolla köörillä maalaistalossa piikojen ja renkien kanssa, oli naisväellä aika erilaiset mahdollisuudet työskennellä viimeisen päälle valmistellun joulun eteen kuin nykypäivän työssäkäyvällä perheenäidillä. 

Toivon, että Pömpelin joulu siis muodostuu kaikille perheenjäsenille ja tietysti myös rakkaille vieraillemme levon ja rauhan juhlaksi, jota valmistellessa kenenkään ei tarvitse kuormittua lisää arjen keskellä tai tuntea riittämättömyyttä, jos joulukuusta ei koristakaan itsevirkatut juuttisydämet tai joulupöytä ei ole kukkuroillaan alusta loppuun asti itsevalmistettuja herkkuja. 

Itse olen ainakin emäntänä hyvällä ja innokkaalla mielellä odottamassa vuoden suurinta juhlaa. Joulun sanoma on minulle tärkeä ja toivon, että lapsilleni jää lapsuuden jouluista mieleen hyvä ja iloinen tunnelma.

Arki tarvitsee vastapainokseen myös juhlaa, ja pienet jouluvalmistelut omien voimavarojen mukaan arjen keskellä tuovat jo joulunalusaikaankin valon ja juhlan pilkahduksia. 

Lähiseudun myyjäisistä ostettujen joulukoristeiden ja leivonnaisten tuotto menee hyvään tarkoitukseen yhdistyksille, kouluille tai pienyrittäjille. 

Joulukoristeiden ostaminen kirpputoreilta tai netin kautta käytettynä on ekologinen valinta. 

Paikkakunnan koulun myyjäisistä ostimme lasten askartelemia vanhanaikaisia enkeleitä. Voiko kauniimpia joulukoristeita ollakaan.



27.11.2015

Keittiön harmaa kaappi ja adventin valoa

Kesällä Billnäsistä löytynyt vanha pikkukaappi on saanut harmaan pinnan. Vahasin kaapin Allbäckin myyränharmaalla pellavaöljyvahalla. Myyränharmaa on mun luottoharmaa, sen sävy on juuri sellainen murrettu mudansävy, joka ei taita liilaan eikä siniseen. Allbäckin vahoista on tosi paljon pigmenttiä ja yksi pikkupurkki onkin riittänyt jo monen pinnan käsittelyyn. Aitojen pigmenttien vaikutus värisävyyn ja pinnan lopulliseen vaikutelmaan on kyllä suuri, pellavaöljy hohtaa kauniin himmeästi ja pigmentit elävät luonnonvalon sävyjen mukana. 


Kynttilät palavat Pömpelissä entistä runsaslukuisimpina, ensimmäisen adventin aikaan talo tuntuu muuttuvan joulukodiksi melkein itsestään. Keittiön puuhellan päällä, salin pöydillä ja lasikuistilla kynttilöiden lämmin valo valaisee pimeintä vuodenaikaa. 




22.11.2015

Joulukoriste

Mitäs pidätte tästä kyntteliköstä? 

Pengoin kesällä Tjuda skolan pihakirppiksellä "maksa mitä haluat" -peräkärryä ja tämä tarttui käteen. Olin ihan, että "IIK!" ja tietysti taskunpohjan viimeisillä roposilla ostin tämän Pömpeliin. Meillä on aika vähän joulukoristeita, mutta tällaisille vanhoille käsintehdyille koristeille on aina sijaa. 



8.11.2015

Pömpelinmäki valmistautuu talveen

Pömpeli on saanut hiljalleen talvisia koristuksia. Kyläkaupan alennuslaatikosta löytyivät muhkeat havukranssit 4,50 e hintaan pääovelle. Kranssit olivat pikkuisen kuivahtaneet ja pudottelivat jo neulasia, mutta kosteaan ulkoilmaan päästyään ne muuttuivat taas ihan tuoreen näköisiksi. 


Avasimme myös tänä aamuna jo ihan vähäsen joulukoristelaatikoita, lippunauhat ja emaliset pikkuhanhet pääsevät jo kohta esille. 


Kesän villiyrttisato pakattu lasipurkkeihin keittiöön. Nokkosta on käytetty nokkoslettuihin ja villivadelman lehdistä saa ihanaa teetä. 


Isänpäivän aamu valkeni hurjan synkkänä ja sateisena, mutta kynttilänvalo tuo kotiin lämpimän ja kodikkaan tunnelman. Hieman vääntynyt peltinen kynttilälautanen on viimekesäinen löytö kirppikseltä.  Tänään oli aika nostaa se skafferista esiin. Lautaselle saa yhteensä 12 kynttilää.

Isä sai tänään aamupalaksi leipää, munakasta ja hedelmäsmoothien, ja tietysti paljon kuumaa kahvia.


Hyvää isänpäivää kaikille isille ja ukeille!

31.10.2015

Rauhallinen kylpyhuone

Pömpelin kylpyhuone on aika pelkistetty ja suuren ikkunan edessä on tassuamme. 

Mietin pitkään kylpyhuoneen tyyliä, mutta lopulta päädyin aika ajattomaan ja yksinkertaiseen tyyliin. Pidän siitä, että kylpyhuoneessa on korkea huonekorkeus ja selkeät materiaalit ja mittasuhteet. Mittailin  tarkkaan lasimosaiikin yläreunan korkeutta, halusin korostaa tilan korkeutta ja tasaista valkoista kattopintaa laskemalla seinän pintamateriaalin yläreunan tavallista alemmas.

Kylpyhuoneessa on mielestäni aika paljon 40-luvun funktionaalisuutta, vaikka tassuamme, hanat ja ikkuna tuovatkin sinne myös hieman vanhempaa henkeä. 




Valitsin seiniin pienen vedenvärisen lasimosaiikin oikeastaan ihan siksi, että olen jo joskus teini-ikäisenä ihaillut Ikean kuvaston kuvaa kylppäristä, jossa oli seinissä turkoosi lasimosaiikki. Myöhemmin kun mietin tilaa enemmän kokonaisuutena, halusin tavoitella rauhallista merenrannan väritystä, veden, kiven ja puun vaihtelevilla sävyillä. Halusin myös kylpyhuoneeseen ehdottomasti aitoja materiaaleja, joten lattian harmaiden kivien kanssa lasimosaiikki tuntui hyvältä parilta. Halusin myös, että seinien materiaali heijastaisi voimakkaasti valoa, koska kylpyhuone muodostuu ikäänkuin kahdesta tilasta, ja ajattelin, että kylpyammeen puolen ikkunan valon olisi tärkeää heijastua seinien kautta myös suihkun puolelle, jossa ei ole ikkunaa. 

Suihkunkin puolelle tulee kuitenkin onneksi luonnonvaloa myös kodinhoitohuoneen lasioven läpi. Tilasimme samanlaiset lasiovet saunaan, kodinhoitohuoneeseen ja vielä siivouskomeroon. Ovet piti teettää mittojen mukaan Virossa, mutta olen iloinen, että teetimme ovet, koska Suomesta emme löytäneet millään tarpeeksi pelkistettyjä ja kylpyhuoneen värisävyihin sopivia ovia. Nämä lasiovet eivät mielestäni myöskään pistä erityisesti silmään, vaikka kylpyhuoneen salin puoleinen ovi ja talon muut ovet ovatkin vanhoja puisia peiliovia. 

Kylpyhuoneen ikkuna on talon pohjoispuolelle, jossa näkymät ovat meidän omalle kallioniitylle. Kukaan ei siis sieltä kurkistele, vaikka ikkunassa ei verhoja olekaan :) Kylpyhuone on rakennettu huone huoneeseen periaatteella, eli hirsikehikon sisällä on harkkoseinät, joiden sisään kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone on rakennettu. 


 Pömpelinmäellä vietetään tänään rauhallista pyhäinpäivää. 
Levollista pyhäinpäivää kaikille blogin lukijoille!

22.10.2015

Sateisen aamun sali

 Yöllä kova tuuli kolisutteli kattopeltejä ja kylmenevä sää sai hirret naksumaan ja raksahtelemaan. Aamu oli pimein tänä syksynä ja keittiössä yksi tapetin saumakin oli irronnut listansivusta, mutta onneksi se jää näkymättömiin. Salissa vanha Howard-sohva on aika räjähtäneessä kunnossa ja odottaa uutta verhoilua. Vaikka kaikenlaista keskeneräistä hommaa riittääkin, talo tuntuu silti rauhalliselta harmaiden sadepilvien peittäsessä taivaan ja tuulen heitellessä keltaisia lehtiä ikkunoihin.





21.10.2015

Kasvio ja puolukanpunaista

Pojan luokassa kerätään herbaarioita ja olen "lainannut" muutaman sivun meille esilläpidettäviksi. Liimasin paperin taakse vahvempaa vesiväripaperia, jotta sivut pysyivät paremmin suorassa. Olen ajatellut kiinnittää vielä yläreunaan juuttinarua, niin näitä voisi laittaa myös seinälle roikkumaan. Lasten tekemät herbaariot ovat tosi hienoja ja jos voisin, niin tekisin kaikista kasveista meille tauluja. 



Kasvion keräilyn lisäksi olemme myös olleet maalauspuuhissa, tällä kertaa koiran kylki ja meidän kädet  ja vaatteet ovat puolukanvärisiä. 


Uulan Puolukka näyttää aikalailla punamullan väriseltä. Tytär lainasi tänään kirjastosta Eemeli-kirjan, jonka kansikuvassa onkin juuri päivän teemaan sopiva väritys. 


Vanha puinen lastensänky on nyt maalattu kertaalleen puolukanpunaisella ja se sai jäädä pihalle odottamaan kuivumista.  Tällä samalla kuvalla voisin varmasti myös osallistua Vuoden romupiha -kilpailuun, laittakaa viestiä jos tiedätte missä sellaiseen voi ilmoittautua :D




18.10.2015

Nuttu nurin ja savut pihalla

Olen opetellut keittiön puuhellan lämmitystä. Viime talvena sitä kyllä jo polteltiin, mutta kaiken muun tekemisen keskellä sen sielunelämä jäi vielä vähän vieraaksi. Muutaman kerran sain viime talvena savut   tupruamaan ihan kunnolla sisään, mutta silloin ei oikein selvinnyt mistä savuttaminen johtui. Tänä syksynä olen sitten ihan rauhassa tutkinut miten saan keittiön lämpimäksi ilman savua, ja miten saan mahdollisimman pienellä määrällä puuta hellan lämpimäksi. 

Tänään sumuisesta matalapainesäästä huolimatta sain tulet hellaan oikein mallikelpoisesti. Pitää vaan aloittaa maltillisella määrällä puuta ja etenkin paperia pitää olla vain vähän ja heti sytytyksen jälkeen luukku salamannopeasti kiinni. Sitten kun pesässä on jo useampi puu ja liekki palaa puhtaasti, voi jo luukkuakin pitää vaikka hetkittäin auki.


Onneksi puhella toimii hyvin, nimittäin Ilven liesi on nyt epäkunnossa ja odottelememme Gasumin korjaajaa huomiseksi paikalle. Meidän aiempi Ilven liesi toimi ihan täydellisesti koko sen ajan kun asuimme aiemmassa kodissa, mutta tämän kanssa on nyt ollut jo pari kertaa ongelmia. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että uunia eikä induktiolevyjä ei saa ollenkaan päälle ja kaasukin toimii vain perinteisesti sytyttämällä tulitikuilla. 

Ilman leivonnaisia ei ole silti tarvinnut elää Pömpelinmäelläkään, unohdin nimittäin eilen kokonaan, että uuni on pois pelistä ja leivoin ison omenapiirakan. Meille oli vieraitakin tulossa ja piirakan oli tarkoitus olla kahvipöydässä tarjottavana. Onneksi ystävättäreni uuni oli heillä kuumana ja, niinpä lähdin autolla heille paistohommiin piirakka etuistuimella. 

Piirakka onnistui ihan hyvin ja se ehti valmiiksikin sopivasti kahvipöytään.


Syyslomaa olemme viettäneet rennoissa merkeissä. Olimme muutaman päivän Turun saaristossa ja sama mökkifiilis on jatkunut omassakin kodissa. On ollut  nuttu nurinpäin ja suklaamuruja lattioilla.








8.10.2015

Maalausta munatemperalla ja uusi puputapetti



Keittiön skafferin nurkkaan kauan kaivattu pieni kaappi löytyi vihdoinkin eilen. Skafferin ja ikkunan välissä on vain noin puolen metrin levyinen kolonen, johon olen etsinyt tarpeeksi kapeaa, mutta kuitenkin ruokapöydän kanssa suunnilleen saman korkuista kaappia. Keittiöstä on vähän huomaamatta tullut talon eniten hillityn ja herraskaisen oloinen tila ja halusin, että uusi kaappi sopisi harmonisesti keittiön väreihin ja tyyliin.

Onneksi ei lopulta tarvinnut tinkiä vaatimuksista, vaan lopulta eilen löysin Nuuksiosta sopivan kaapin. 

Harmittavasti kuitenkin kaappi oli joskus joutunut saman maalinpoistoinnostuksen kohteeksi, niinkuin niin monet vanhat suomalaiset puuhuonekalut. Aivan pienistä maalinrippeistä näkyy, että kaappi on aiemmin ollut ainakin punainen, kustavilaisen siniharmaa ja mintunvihreä. 

Nostin kaapin tänään aamulla paikalleen kettiöön ja totesin heti, että kaapin voimakkaasti punertava puunsävy riiteli pahasti keittiön muiden puupintojen kanssa. Myös salin puolella näkyvät puusohva ja puulaatikot olivat paljon harmaamman sävyistä puuta kuin tämä kaappi. 

Ei siis auttanut muu kuin miettiä kaapille pikaisesti jokin sävyttävä pintakäsittely. Nopealla maalaustarvikkeiden inventaariolla selvisi, että vaihtoehtoina olisivat Allbäckin valkoinen pellavaöljymaali tai itsesekoitettava maali. Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut munatemperalla maalaamista, ja niinpä päätin pitkästä aikaa sekoittaa oman munatemperamaalin.

Munatempera on paitsi hyvin vanha maalityyppi, myös erittäin ekologinen ja se antaa mielestäni todella kauniisti valoa heijastavan, kovan pinnan. 

Tällä kertaa halusin kuitenkin vain kevyen sävytyksen, joka peittäisi kaapin pinnan pahimmat oranssit sävyt. 

Valmistin munatemperan seuraavalla reseptillä (tämä on oma reseptini ja jos kokeilet munatemperaa ensimmäistä kertaa, kannattaa ehkä valita resepti, jossa on keltuaisen lisäksi muitakin sidosaineita): sinkkivalkoinen ja titaanioksidi 1:1, luomumunan keltuainen pigmentin kanssa 1:1

Kolmen munan "taikinasta" jäi minulta jonkin verran yli, eli tähän olisi riittänyt hyvin kaksikin keltuaista. 


Hiersin tempperan kevyesti puulle kangassuikaleella.


Halusin korostaa kaapin kauniita leikkauksia, joten tein maalilla pieniin yksityiskohtiin vaihtelua lisäämällä toiseen kohtaan paljon temperaa ja jättämällä toisen kohdan puulle. 


Valmis lopputulos näyttää aika lailla siltä, että joku on tehnyt aiemmin huonon maalinpoiston ja pintaan on jäänyt vanhasta maalista pigmenttiä. Melko shabby chic :D, mutta lopputulos ei enää pistä silmään muiden mööpeleiden joukosta.

Kaapin lisäksi meille on saapunut myös yksi tapettirulla meren takaa. Tästä yläkerran pikkuvessan tapetista maksoin itseni kipeäksi, toimituskulut Yhdysvalloista olivat noin 60 euroa ja paketti jäi vielä Suomen puolella tulliin ja sain maksaa tullimaksun ja kuljetusfirman käsittelykulut siihen päälle. 

No, mutta ei silti harmita. Olet etsinyt tätä musta-valkoista versioita alakerran vaaleanpunaisesta puputapetista aika pitkään. Vaaleanpunaisen puputapetin valmistus on jo lopetettu, mutta tätä sentään löytyi vielä. Tosin tätä tapettia myydään näköjään melkein pelkästään amerikkaan, eikä sieltä yksikään verkkokauppa halunnut toimittaa sitä Eurooppaan.

Lopulta löytyi kuitenkin yksi ystävällismielinen verkkokauppa, Inside wallpaper, jonka amerikkailaiseen tyyliin ystävällisen asiakaspalvelijan Barbaran kanssa kirjoittelin chatissä toimitusmahdollisuuksista. Laitoin chat-viestin myöhään illalla ja vastauksena tuli viidessä sekunnissa: "Good morning Heidi!" :)






4.10.2015

Lokakuussa

Syksy ja kynttilän valo aamun hämärässä. Öljykangastakit ja villakaulaliinat on etsitty varastoista. 
Polttopuut on kannettu keittiöön ja puuhellan lämmityskausi alkaa. 

Kuisti on siivottu ja laitoin kaikki harvemmin tarvittavat kengät vanhaan puulaatikkoon. Sen vanha vihreä väri on yllättävän harmoninen lattiamaalin vihreän kanssa. 

Huomaan miten paljon syksy vaikuttaa kodin väreihin. Lokakuussa tuntuu hyvältä idealta lisätä kotiin lämpimiä maanvärejä. Ja joka puolelle kynttilöitä ja pehmeitä täkkejä. Keväällä taas laitetaan pitsiverhoja ikkunaan ja vaaleanpunaiset pelargoniat kukkimaan ikkunalaudoille. Vaikuttaako teillä vuodenaikojen vaihtuminen paljon kodin sisustukseen?




26.9.2015

Kurpitsakakku


Tänä syksynä saimme jopa yhden kurpitsan! Tai onhan maassa vielä muutama muukin, mutta ne ovat vielä yhtä pieniä kuin kesäkurpitsat ja väri on vielä pelkästään vihreä.




Tämä ainoa iso ja oranssi olisi saanut olla vielä hetken maassa. Siemenet ovat kylläkin jo kehittyneet valmiiksi ja kurpitsan väri on voimakkaan oranssi, mutta hedelmäliha tuntui vielä paikoitellen pikkuisen raa ´alta. Kurpitsasta on nyt tulossa kurpitsakakku, ja koska en voinut käyttää kaikkea kurpitsan hedelmälihaa otin kakkuun kaveriksi myös porkkanaa. 
 Laitoin taikinaan myös pari desiä saksanpähkinöitä ja aika reippaasti kanelia ja kardemummaa. Kuorrutus on Philadelphia-tuorejuustosta, sitruunasta ja tomusokerista ja päälle laitan vielä tuoreita puolukoita.



Tässä resepti kakkuun, jos joku uskaltaa kokeilla:

Pömpelin kurpitsakakku

n. 2 dl kurpitsaraastetta
n. 2 dl porkkanaraastetta
n. 2 dl saksanpähkinöitä
2,5 dl fariinisokeria
4 munaa
3 dl gluteenitonta jauhoa (voi hyvin tehdä myös vehnäjauholla)
2,5 tl ruokasoodaa
2 tl leivinjauhetta
1,5 rkl kanelia
maun mukaan kardemummaa
1 dl oliiviöljyä

Kuorrutus

2 pakettia Philadelphia-tuorejuustoa
yhden sitruunanmehu
n. 1 dl tomusokeria

n 1 dl puolukoita


Raasta kurpitsa ja porkkanat raasteeksi. Lisää murskatut saksanpähkinät ja öljy raasteeseen.
Vatkaa munat ja fariinisokeri ja lisää vaahto taikinaan.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Sekoita varovasti.

Paista 180 asteessa, 28 cm irtopohjavuoassa (itse paperoin vielä pohjan) noin 1 h.
Jäähdytä pohja viileäksi ja sekoita kuorrutus. Lisää kuorrute ja koristele puolukoilla.

Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.


24.9.2015

Syksyn valoa tytön huoneessa

Olen ollut tällä viikolla töiden jälkeen iltamyöhään koulussa. Ja huusholli tietysti aika räjähtänyt kun emäntä on ollut poissa :)

Tänään sitten olen pitänyt vapaapäivää ja ehtinyt rauhassa raivaamaan kotia. Pidän paljon syksyn levollisesta valosta ja etenkin yläkerrassa huomaa hyvin miten vuodenajan vaihtelut vaikuttavat valon määrään ja sävyihin. 


6-vuotias tyttäreni on itse järjestellyt huoneensa kalustuksen. Myös prinsessakatos oli pitkään toivomuslistalla ja nyt hän nukkuu tyytyväisenä pienessä katosvuoteessaan. 

Itsetehty marjasydän koristaa vanhaa rautasänkyä. 


Yläkerran tämän päädyn porraskaiteet ja ovet ovat vielä pohjamaalilla. Tässä kohdassa on kolme ovea ihan lähekkäin, joten niiden värivalinta vaikuttaa voimakkaasti tilan ilmeeseen. Onneksi värivalinnoilla ei ole mikään kiire, vaan menevät ne jonkin aikaa tällaisinäkin.  Aulan tapetti on Pihlgren & Ritolan harmaa Oratuomi, jota rakastan vaan päivä päivältä enemmän.  


19.9.2015

Vanha peili

Viime lauantain kirppikseltä ei meikäläisenkään tarvinnut palata kotiin tyhjin käsin. Diagnoosi sisustusmanian kojusta löytyi nimittäin juuri sopiva peili alakerran wc:n seinälle. Wc:ssä on musta-harmaanruskea shakkiruutulattia, joten musta peilinkehys on tilaan ihan passeli. 


Vaaleanpunainen Toile de jouy -puputapetti on wc:ssä yhdessä vihreän helmiponttipaneelin kanssa kolmella seinällä, ja kylpytilojen kiviseinä muodostaa wc:n yhden sivuseinän. Meillä on siis kylpyhuone ja kodari oman harkoista tehdyn laatikkonsa sisällä, emmekä ole piilottaneet laastipintaisia 
seiniä. 

Peili roikkuu juuttinarulla käsintaotussa naulassa. Pieniä yksityiskohtia, mutta kun taustana on paljas seinä, niin näihinkin kiinnittyy huomio.




 Tulin juuri pitkän työpäivän jälkeen kotiin ja nyt on aika heittää työvaatteet nurkkaan ja ryhtyä viikonlopun viettoon.

Eli ei muuta kuin leppoisaa viikonloppua!



17.9.2015

Ranarpien muutostyö


Olen kaipaillut pitkään keittiön pöydän päälle valaisimia. Etsin kuhmuraisia, vintage-henkisiä ja aika pieniä metallivalaisimia, jotka eivät kiinnittäisi kovin paljoa huomiota. 

Vanhoja valaisimia en oikeastaan edes ole etsinyt. Vanhat teollisuusvalaisimet ovat tällä hetkellä tosi kovissa hinnoissa, ja kahden samanlaisen,  juuri oikean kokoisten ja näköisten valaisimien löytyminen tuntui olevan hyvin epätodennäköistä. 

Päätin, että valmiiden ja hienojen valaisimien sijaan etsisin edulliset valaisimet, josta voisin itse tehdä haluamani näköiset.

Löysinkin pian Ikeasta Ranarp-sarjan kattovalaisimet, jotka olivat sopivan kokoiset ja hintaiset 
(19,99 e). 

Ranarpeissa on kivannäköinen mustavalkoinen kangasjohto ja varjostimen metallikiinnike on myös mielestäni ihan hyvää suunnittelua. Ainoastaan valkoisen varjostimen ulkonäkö ei oikein innostanut minua, kaipaan keittiöön enemmän tummia sävyjä ja vaikka varjostin on terästä, oli valkoinen pinta mielestäni kuitenkin aika muovisen oloinen. 


Aloitin Ranarpien muutostyön maalaamalla kaikki valkoiset osat ja kuparinväriset kiinnikkeet hopeanvärisellä spraymaalilla. Suihkutin maalia hyvin ohuen ja mahdollisimman tasaisen kerroksen. 




Hopeisen pinnan päälle maalasin aiemmin tekemälläni pellavaöljymaalilla siveltimellä. Varjostimien sisäpuolen jätin hopeanväriseksi.


Tämän jälkeen tuputtelin pintaa paperilla, jolloin pellavaöljymaalin alta tuli hopeaväriä esiin ja sain pintaan patinoituneen vaikutelman.  


Valmiit valaisimet sopivat hyvin keittiön väritykseen, ja ovat oikeastaan aika huomaamattomat.