25.10.2016

Jugendkaappi ja second hand -juhlamekko


Kodinhoitohuoneen jugenkaappi on saatu vähän aikaa sitten seinälle ja viime viikolla isäni kävi asentamassa myös mustan posliinipistorasian paikoilleen. Kodinhoitohuoneen kaappiseinältä puuttuu vielä maali alakaapin ovesta ja toile de jouy -tapettikin odottaa vielä rullalla mallipalaa lukuunottamatta.

Kaapin ränsistyneeseen keltaiseen maaliin minulla on hieman ristiriitainen suhde. Yleensä tiedän heti pitääkö vanha esine maalata tai pinta jotenkin muuten käsitellä vai haluanko antaa sen olla sellainen kuin on. Nyt en kuitenkaan ole ihan varma. Tämä kaapin nykyinen väri on jo itsessään vanha ja se on tyypillinen lempeä uusklassisimin keltainen, jolla tummanpuhuvia jugendkalusteita on myöhemmin uudistettu. Väri sopii myös minusta kauniisti kaappiin eikä sen sävy ole myöskään mitenkään erityisen epäsopiva Pömpelin muihin väreihin.  

Toisaalta keltainen maalipinta yhdessä ovien ruskean lasin kanssa on jo aika tuhti kokonaisuus, ja yhtenä vaihtoehtona olenkin miettinyt lasien käsittelemistä eri sävyisiksi. 

Ja koska pidän paljon maalaamisesta ja värien sommittelusta, minua houkuttelisi tietysti myös valita kaappiin jokin  ihan uusi kaunis sävy.

Toistaiseksi kaappi on siis saanut olla keltaisena ja annan ajan kulua, josko sitten joku päivä tiedänkin varmasti mitä sen kanssa haluan tehdä.

Mielelläni lukisin teidän ajatuksianne siitä pidetäänkö kaappi keltaisena vai ei :)


Henkarissa roikkuvan Noa Noan mekon ostin juuri nettikirppikseltä.  Meillä on aina lokakuun lopulta loppiaiseen asti kunnon juhlakausi kun juhlapyhien lisäksi meidän perheessä on tänä aikana kolmet synttärit ja lisäksi vielä useammat lähisukulaisten juhlapäivät.

Juhlavaatteiden kulutus on siis nyt loppuvuoden ajan suurta ja minusta on hauskaa käyttää hieman aikaa siihen, että etsin käytettynä ihania laadukkaita juhlavaatteita, joita voi hyvin käyttää vuodesta toiseen.

Noan Noan vaatteet ovat siitä ihmeellisiä, että suunnilleen vaate kuin vaate istuu mitoitukseltaan ja värisävyiltään minulle tosi hyvin. Ei siis tarvita sovitusta vaan näitä voin hyvin ostella netin kautta. 

Olen huomannut, että saan paljon enemmän iloa kirppiksiltä tehdyistä vaateostoksista kuin kalliimmalla kaupasta uutena ostetuista. Kyllä se vaan lämmittää mieltä kun löytyy juuri se itselle täydellinen mekko muutaman roposen hintaan :)



20.10.2016

Olkikate ja iloinen pakkasaamu

Tänä aamuna kävin hakemassa koirien ja tyttären kanssa pihalta puita hellaan ja peittämässä verkolla jälkikompostointikasan (jäinen komposti on koirien herkkua). Pakkasaamu pihassa oli niin kaunis, että piti käydä sisältä hakemassa kamera. Näistä kuvista jo huomaa, että pienet hedelmäpuut ovat kasvaneet hyvin kesänaikana pituutta, eikä piha ole enää läheskään niin tyhjännäköinen kuin vielä keväällä.



Tukholman perinnepuutarhoissa näin monessa kohdassa olkikatteen käyttöä. Olkikate on minusta kaunis ja sopii hyvin perinteiseen pihaan ekologisuutensa ja ulkonäkönsä puolesta. Olki myös parantaa maatuessaan meidän kovan metsänpohjan maaperää.


Ostin meidän pihaan ison peräkärryllisen vanhaa olkea lähiseudun hevostallilta. Kärryllinen tiiviisti pakattua olkea maksoin pari kymppiä, eli olki on myös varsin edullinen kate verrattuna kaupan säkeissä myytäviin katteisiin. 

Olen tehnyt pihaan nyt muutaman kasvimaanpohjan ensi kevättä varten. Uusille kasvimaille olen levittänyt olkikatteen alle myös meidän omaa kompostia. Pikkuhiljaa tämä ekologinen puutarhanhoito ja kotitarveviljely tässä edistyy :)


Ylijääneen oljen aion käyttää ruusujen talvisuojaukseen. Meillä on muuten vielä kukkasipulit istuttamatta, eli tälle syksylle on vielä jotakin hommaa pihassa jäljellä.

Tuntuu hyvältä valmistella omaa puutarhaa talviunille, ensi keväänä sitten taas työt ja kasvu jatkuvat.




18.10.2016

Ajatuksia Konmarista ja kodinhoidosta


Tämän syksyn pieneen elämänmuutokseeni, jossa pyrin keskittymään entistä enemmän kotielämään, perheeseeni ja omaankin hyvinvointiini, on liittynyt kiinteästi myös kodin järjestely siistiksi ja toimivaksi sekä kulutustottumuksieni ja rahankäyttöni miettiminen uudella tavalla.

Apunani minulla on ollut japanilaisen ammattijärjestäjän Marie Kondon kirjoittama opaskirja KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika.



Konmarin kodinhoitomenetelmä, jossa koti järjestetään kerralla täydellisesti ja pysyvästi kuntoon, sopii minulle luontevasti, koska olen oikeastaan aina ollut kodinraivauksen ystävä ja tykännyt lajitella  tavaroita. Tavarasta luopuminen on minulle ollut aina helppoa ja jotkut ystäväni ovatkin ihmetelleet, että mihin olen tarvinnut Konmarin oppeja kun olen muutenkin jo aika säännöllisesti heittänyt Pömpelistä pihalle turhaksi käynyttä tavaraa. 

Minulle Konmari on kuitenkin tuonut kodinjärjestämiseen lisää inspiraatiota ja järjestelmällisyyttä, ja olen löytänyt Konmarista hyviä ajatuksia, jotka ovat auttaneet minua luopumaan turhasta tavarasta ja muuttamaan kulutustottumuksiani.

Marie Kondo kirjoittaa esimerkiksi useaan kertaan siitä, miten tavarasta luopuminen on iloinen ja hyvä asia, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä, vaikka tavara olisikin jäänyt itsellä käyttämättä tai sen olisi ostanut joskus kalliilla. Tavaran tarkoitus kun on tuoda meille iloa, ja velvollisuuden takia säilöttävä tavara ei sitä missään nimessä tuo. On siis vain oikein päästää tavara jatkamaan matkaansa, jolloin se voi olla iloksi ja hyödyksi jollekin toiselle.

Kirja on auttanut minua myös entistä tarkemmin keskittymään tavara- ja vaatehankinnoissani juuri sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat meille todella hyödyllisiä ja joista aidosti saa iloa. 
Itse olen esimerkiksi saanut aina paljon enemmän iloa vaatteista, jotka olen löytänyt kirppiksiltä. Konmari auttoi minua ymmärtämään tämän selkeämmin ja olenkin nyt keskittynyt tekemään kaikki vaatehankintani Uffesta ja nettikirppiksiltä. Olen myös aina pitänyt tärkeänä vaatteiden hyvää laatua ja kauneutta, joten olen nyt etsinyt nettikirppiksiltä nimenomaan vain tiettyjä minulle mieluisia ja mitoitukseltaan hyvin sopiva vaatemerkkejä.

Konmari on kirjoitettu alunperin japaniksi japanilaisille lukijoille, ja kirja heijasteleekin vahvasti japanilaista nykyelämäntapaa ja myös japanilaista henkisyyttä.
Itseäni puheet esineiden aurasta tai energioista eivät kiinnosta, mutta Konmarin opissa ne eivät mielestäni ole mitenkään pääosassa, joten pystyin helposti omaksumaan kirjan ydinsisällön vaikka en esineiden auroihin uskokaan.

Kirjassa välittyy myös selkeästi kuva sekä Marie Kondon omasta kodista että hänen asiakkaidensa tyypillisistä kodeista. Japanilainen koti on pieni, ahdas ja täynnä tavaraa. Japanilaisessa kodissa keittiö ei ole samalla tavoin kotielämän keskiössä kuten meillä suomalaisilla. Toisaalta japanilaiset ovat kovia kuluttamaan kuten mekin ja maailman toisella laidalla painiskellaan aivan samoin liiallisen kuluttamisen ja turhan tavaran kanssa. 

Jotkut Konmarin opetuksista tuntuivat aluksi omituisilta, ja täytyy myös todeta, ettei suomalainen käännös ole mikään kirjallisuuden merkkiteos, mutta kun pääsin kirjassa pidemmälle, alkoivat Kondon ajatukset välittyä selkeämmin ja kirjan sisältö tuntua hyvinkin merkitykselliseltä.

 Marie Kondo kirjoittaa esimerkiksi sanovansa esineille tiettyjä lauseita ja minulle nämä  lauseet nousivat symbolisella tasolla merkityksellisiksi, koska ne kiteyttävät mielestäni kirkkaasti sen miten esineisiin, niiden hankintaan ja niistä luopumiseen tulisi suhtautua. 

Kaikkea kirjassa neuvottua en kuitenkaan ole ottanut käyttöön omassa huushollissani. Konmarissa esimerkiksi opetetaan asettelemaan tavarat pinoamisen sijasta pääasiassa vierekkäin. Itse en kokenut tätä tapaa itselleni luontevana, ja koska minulla on aiemman vaatekaupassa työskentelyn takia hyvä rutiini vaatteiden siististä viikkaamisesta, en ole kokenut tarpeelliseksi ryhtyä pystyviikkaamaan vaatteitamme vieretysten  Kondon ohjeiden mukaisesti. Toisaalta suurinosa Konmarin vaatesäilytykseen liittyvistä ohjeista oli minulle jo aiemmin tuttuja ja meillä käytössä. Esimerkiksi  venyvien vaatteiden säilytys löyhästi siten, että kangas ei veny ja vaatteiden sijoittelu raskaimmasta kevyempään ja tummasta vaaleaan ovat minulle tuttuja aiempien vaatekaupan esillepano- ja somistustöideni takia. 

Koska käytän mielelläni sosiaalista mediaa, olen tietysti liittynyt moniin Facebookin Konmari-ryhmiin ja lisäksi olen lukenut aiheesta monia blogipostauksia ja kirja-arvosteluja. Näyttää siltä, että osa konmarittajista ottaa homman todellakin tosimielellä ja ehkä minun mittapuuni mukaan ilmiöön liittyy myös hieman lahkolaisia piirteitä. Koska olin seurannut konmarittajien keskustelua jo ennen kirjan lukemista, suorastaan yllätyin kirjaa lukiessani siitä kuinka maanläheinen ja yksinkertainen Marie Kondon oppi kirjan perusteella olikin. Nettikeskusteluista olin ymmärtänyt, että kirja olisi täynnä monimutkaisia ja asiaan vihkiytymättömille täysin käsittämättömiä elämänsalaisuuksia.



Kuten jo yllä ilmeni, itse en noudata Konmari-menetelmää täydellisesti, mielestäni omassa elämässä ja elämäntavassa on tärkeää löytää juuri itselleen ja omalle kodilleen sopivia käytäntöjä. Varmasti osalle ihmisistä Konmari on juuri se sopiva juttu ja minäkin olen saanut paljon Konmarista iloa ja inspiraatiota, mutta en silti koe tarpeellisena heittää romukoppaan aiemmin hyvintoimineita käytäntöjäni uuden opin tieltä.

Ja vaikka monissa Konmariin liittyvissä keskusteluissa tärkeimmiksi asioiksi tuntuvat nousevan juuri vaatteiden pystyviikkaaminen ja Kondon neuvoma järjestys sille missä vaiheessa mitäkin esineryhmää pitäisi alkaa järjestellä, itse koen kuitenkin Konmarin keskeisimmän viestin olevan filosofisempi. Konmarin opit edistävät mielestäni erittäin hyvin elämäntapaa, jossa koti on ilmava ja viihtyisä,  kulutus vähenee ja ihminen ei enää täytä kotiaan turhalla materialla. 

Suosittelen ilman muuta kirjan lukemista kaikille kodin järjestämisestä kiinnostuneille, mielestäni Konmari on ensimmäinen kodinjärjestelyopas, jonka menetelmä on todellakin tehokas, koska Konmari muuttaa ajatustapaa eikä keskity pelkästään luomaan ulkokohtaisia sääntöjä ja vaatimuksia. 

Marie Kondolta ilmestyy tänä syksynä uusi kirja, Iloa säkenöivä järjestys, ja odotankin kirjaa jo suurella innolla. 


9.10.2016

Maalaiskeittiön säilytysideat




Olen päässyt nyt Pömpelin kaappiensiivouksessa keittiöön asti.

Keittiön skafferin ja kaappien uudelleen järjestelyssä tarvittiin aika paljon ideointia kun halusin keksiä kaikille keittiön tavaroille omat paikat. Täytyy nyt julkisesti tunnustaa, että aiemmin tapanani on ollut lähinnä heittää tavarat sattumanvaraisen kaapin ovesta sisään :D

Nyt voin kuitenkin ylpeänä esitellä oikein kuvien kanssa keittiön skafferia ja kaappeja myös sisäpuolelta. 

Keittiön järjestys ja siisteys tuntuu ihan mahtavalta. Muutaman päivän kokemuksella voin jo sanoa, että järjestyksessä olevat kaapit nopeuttavat paljon ruoanlaittoa kun kaikki tarpeellinen löytyy heti ja keittiössä on myös ilo työskennellä kun kaappien sisälläkin näkymä on esteettinen.

Toinen iso asia keittiön siivouksessa on ollut tavaroiden paikkojen keksimisen lisäksi ylimääräisen tavaran karsiminen. Laskin aika tarkkaan kuinka paljon esimerkiksi leivontaan todella tarvitsen vispilöitä ja kulhoja ja kaikki ylimääräiset saivat sitten lähteä hyväntekeväisyyteen. Kaikki vanhentuneet kuiva-aineet taas pääsivät kompostoriin muuttumaan hyväksi lannoitteeksi. 

Valitsin säilytettävät tavarat sen mukaan, kuinka tarpeellisia ne ovat ja sen perusteella kuinka paljon niistä pidän. Tietysti säilytin myös sellaiset tavarat, jotka eivät ole suosikkejani, mutta joista mies pitää. Itse en esimerkiksi juuri käytä mittoja ja mittareita ruoanlaitossa, mutta miehellä on hyvät valikoimat paistolämpömittareita ja mittakuppeja, joita hän myös käyttää ahkerasti :)

Olen kokenut aiemmin haasteena keittiön säilytysratkaisuissa sen, että kaikenlaiset nykyaikaiset muoviset ja värikkäät säilytysinnovaatiot eivät yleensä oikein sovi perinteisen maalaiskeittiön tyyliin, kun taas monet maalaistunnelmaan sopivat sinkkipurkit ja kanaverkosta tehdyt korit ovat hyvin epäkäytännöllisiä arkikäytössä ja vievät kaapeissa paljon tilaa siihen nähden kuinka vähän tavaraa niihin mahtuu.

Nyt kuitenkin kun ryhdyin ihan tosissani miettimään keittiön säilytysratkaisuja, alkoi myös ideoita löytyä. 

Pömpelin keittiön vaikeimmin sijoitettavat tavarat ovat aiemmin olleet lähinnä epäesteettisyytensä takia miehen monet iloisen kirjavat urheilujuomapullot  ja pitkin pöytätasoja pyörivät muoviset leipäpussit.

Meillä on ollut tosi kaunis rottinkinen leipälaatikko, mutta se on ollut sen verran tilava, etten ole oikein saanut sitä mahtumaan kivasti esille. Leipäpussit ovat sitten olemassaolollaan aina rumentaneet keittiön työtasoja :D

Muita vaikeasti sijoitettavia tarvekaluja ovat olleet puhelimien ylimääräiset laturit, talouspaperirullat, lasiset patenttikorkkipullot, joita käytämme vesipulloina vieraskattauksessa, ja oikeastaan kokonaisuudessaan astiat, koska kutsumme meille mielellään vieraita syömään ja silloin myös erikokoisia lautasia tarvitaan paljon.

Pyörittelin ensin mielessäni eri vaihtoehtoja tavaroiden sijoittelulle, ja aluksi tuntui epätoivoiselta saada kaikki tavara mahtumaan kauniisti järjestyksessä kaappeihin.

Aloitin uudelleenjärjestelyn etsimällä uudet sijoituspaikat meidän "juhla-astiastolle". Viinilasit nostin kahdessa laatikossa jääkaapin yläpuolella olevaan kaappiin. Kaappiin mahtui juuri sopivasti kaksi laatikkoa päällekkäin ja kaikki erilaiset viinilasimme mahtuivat laatikoihin hyvin. Nyt viinilasit on myös helppo ottaa kaapista esille, kun niitä saa nostettua isomman määrän kerralla laatikossa.

Seuraavaksi erottelin juhlakäyttöön tulevat isot lautaset ja jälkiruokakulhot arkiastioista ja nostin ne skafferiin. Näin arkikäytössä ei enää pyöri kymmeniä lautasia, vaan ainoastaan sen verran kuin todella tarvitsemme. 

Arkiastioista lähti myös iso osa kierrätykseen, meitä on kuitenkin vain nelihenkinen perhe ja lapset syövät kuitenkin arkena aina lounaan koulussa. 



Keittiön kaappeihin ja skafferiin laitoin kaikkiin hyllypapereiksi erilaisia tapettipaloja, niitä kun kertyy minulle työnpuolesta tosi paljon.

Lisäksi estin tavaroiden ajelehtimisen kaapeissa laittamalla kaappeihin mahdollisimman paljon pieniä laatikoita ja kaikenlaisia paperikasseja ja muita sijoittelupaikkoja, jolloin tavarat löytyvät aina samasta paikasta. 

Oli oikeastaan tosi mukavaa miettiä kaikille tavaroille kaikkein parhaimmat ja käytännöllisimmät omat paikat. 

Leipäpussien ongelmaan löysin ratkaisun Facebookin Konmari-ryhmästä, pussit vanhanaikaiseen koriin ja korin päälle keittiöliina, niinhän ne leivät on ennenvanhaankin säilytetty :)


Miehen juomapullot menivät paperikassissa keittiön alakaappiin talouspaperirullien ja pullokorin väliin. Pullokoriin mahtuvat hyvin myös termospullot, patenttikorkkipullot ja tarvittaessa myös viinipullot.


Skafferin uudesta järjestyksestä olen ehkä kaikkein iloisin. Nikkaroimme skafferiin pari hyllyä lisää, jolloin saimme koko tilan paremmin hyödynnettyä. Erikokoiset laatikot kävin ostamassa Ikeasta, niihin on nyt lajiteltu kaikki kuiva-aineet omille paikoilleen. Pienissä laatikoissa on usein tarvittavia lasten pieniä eväspähkinäpusseja, nuudeleita ynnä muuta sellaista. 


Skafferin lattialle laitoin ison vanhan pärekorin. Pärekoriin mahtuvat hyvin kaikkein isoimmat tarjoilulautaset ja kakkuvuoat, joille aiemmin on ollut vaikea löytää sopivaa paikkaa kaapeista.

Aivan skafferin yläosassa, oven yläpuolella, on vielä yksi hylly piilossa, sinne laitoin vain harvakseltaan tarvittavia ruoanlaittovälineitä. Salahyllyyn menivät piparkakkumuotit, puinen pashamuotti ja juustomuotti.

Puhelimien varalaturit, ja muuta silloin tällöin tarvittavat johdot ynnä muut sellaiset laitoin ruskeaan paperikassiin keittiön oven viereen. Siitä ne on helppo ottaa vaikka mukaan kassiin kun on lähdössä johonkin mihin tarvitsee laturia.


Kun tavaroiden järjestely oli valmis ja kaikki ylimääräinen raijattu ulos keittiöstä, yllättäen huomasin, että keittiöön oli jäänyt jopa ylimääräistä säilytystilaa. Nyt meillä on yksi tyhjä komuutti ruokapöydän vieressä, jossa on sisällä muutama tyhjä laatikko. Sinne voi sitten vaikka jouluna nostaa varastoon kynttilöitä :)

3.10.2016

Kaappien ja komeroiden suursiivous



Syksynmittaan olen paljon ajatellut elämääni ja elämäni tärkeysjärjestystä. Kuten jo aiemmin kirjoitin, tuntuu nyt tärkeältä keskittyä entistä enemmän kotielämään ja perheen hyvinvointiin. 

Mieheni on töidensä vuoksi paljon poissa Suomesta, yhden aikuisen arki on miehen reissujen ajan sujunut minulta jo vuosia ihan rutiinilla, mutta nyt olen huomannut, että jos otan kovin suuren määrän töitä ja suoritan opintoja samaan aikaan, arjesta tulee kovin nopeatempoista ja tuntuu, että ne asiat jotka ovat arvojärjestyksessäni ensimmäisinä jäävätkin arjen kiireiden jalkoihin.

Aion kyllä edelleenkin tehdä rakkaudella töitä ihanien asiakkaitteni ja mielenkiintoisten talonpelastusprojektien parissa (ja tosiaan tämän syksyn olen myös kahtena päivänä viikossa opiskelemassa sekä taidehistoriaa että arkkitehtiopiskelijoiden kanssa pohjoismaiden arkkitehtuurin historiaa), mutta nyt tuntuu, että olen löytämässä sopivan tasapainon työn ja kodin välille. Uutena yrittäjänä tietysti aluksi halusin ottaa vastaan kaikki mahdolliset työt, mutta nyt uskallan jo sanoa, että kalenteri on täynnä. 

Töiden vähentäminen myös antaa aikaa keskittyä syvällisemmin asiakkaitteni projekteihin. Ainoa miinus tässä yhtälössä on sitten talouspuoli, mutta ainakin nyt näyttää siltä, että pärjäämme hyvin pienellä penninvenytyksellä.

Kotona minulla on nyt riittänyt myös aikaa ja energiaa käydä läpi kaappeja ja komeroita, jotka ovat oikeastaan muutosta asti odottaneet järjestämistä. Niin kuin varmaan monella muullakin talonrakentajalla, meillä on pyörinyt kaapeissa taloustarvikkeiden lisäksi myös kaikenlaista rakennustavaraa. Lisäksi muuton aikaan oli sen verran paljon muutakin hommaa, että aikomuksistani huolimatta en saanut käytyä läpi kaikkia vanhan asunnon kaapeista löytyneitä tavaroita, vaan uuteen kotiin muutti monta turhaakin tavaraa.

Aloitin siis nyt tarpeeseen tulevan kaappien ja komeroiden suursiivouksen. En ole lukenut KonMari -kirjaa, mutta kieltämättä monet inspiroivat konmarikuvat ovat innostaneet minua aloittamaan tätä suururakkaa Pömpelissäkin. 

Koen myös, että kun olen tehnyt päätöksen muuttaa ajankäyttöäni ja keskittyä enemmän kotielämään, haluan myös tehdä konkreettisia asioita, jotka edistävät kotimme viihtyisyyttä ja toimivaa arkea. 

Ryhdyin siivoamaan kaappeja noin viikko sitten, aloitin etenemään järjestyksessä huoneesta toiseen ensin lasten vaatekaapeista ja viikon verran siivosin yläkerrassa aina suunnilleen yhden kaapin tai komeron päivässä. Kävin läpi kaikki pienemmätkin kaapit ja laatikot sekä tietysti ison ullakkokomeron. 

Teen siivousta siten, että laitan kaikki ne tavarat jotka menevät kierrätykseen yhteen kassiin ja kaikki roskat sitten lajitteluun ja roskikseen. 

Tässä kassissa kierrätykseen lähteviä pyyhkeitä ja liinavaatteita.


Olen nyt aika railakkaasti laittanut tavaraa pois, kaikki mitä ei ole pitkään aikaan käytetty tai on rumaa tai muuten vaan turhaa, on saanut lähteä.

Eilen sain sitten yläkerran valmiiksi ja siirryin alakertaan. Ensin kävin läpi porraskomeron ja eteisen kaapit, ja sen jälkeen siivouskomeron, joka olikin rakennustavaran ja työkalujen takia tähän mennessä isoin urakka. 

Liinavaatteiden ja pyyhkeiden säilytys on ollut meillä myös pienoisessa kaaoksessa. Nyt keräsin kierrätykseen ylimääräiset lakanat ja pyyhkeet, ja vaikka viikkasin pois monta pussilakanaa ja pyyhettä, jäi lopulta kaappi edelleen melkein täyteen liinavaatteita. 


Aiemmin kaikki pyyhkeet olivat samassa kaapissa, mutta nyt viikkasin käsi- ja keittiöpyyhkeet kodinhoitohuoneen uuteen jugend-kaappiin.


Näyttää vähän siltä, että keittiöpyyhkeistäkään meillä ei ole varsinaisesti puutetta :D

Nyt kun yli puolet talon tavaroista jo käyty läpi ja karsittu, on meille ilmaantunut aika paljon tyhjää säilytystilaa. On myös ollut mahtavaa löytää kaikenlaisia kadoksissa olleita tavaroita.

Tähän mennessä iloisin jälleennäkeminen on minulle ollut se kun löysin kaikkien kolmen Noa Noan villasukkieni kadoksissa olleet parit :)

Kaappien suursiivous jatkuu nyt seuraavaksi alakerran muihin huoneisiin. Ajattelin jättää keittiönkaapit viimeiseksi koska keittiön kaapeissa ja skafferissa on niin paljon järjestettävää, että se on ikäänkuin koko tämän prosessin Grande Finale :D